Oksaloetikkahappo

Tässä artikkelissa Oksaloetikkahappo:tä käsitellään laajasta ja täydellisestä näkökulmasta, ja tavoitteena on tarjota lukijalle globaali ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta. Asiaankuuluvat näkökohdat analysoidaan ja päivitetään ja tarjotaan totuudenmukaista tietoa, joka tulee luotettavista asiaan erikoistuneista lähteistä. _Var1 on nykyään erittäin kiinnostava ja ajankohtainen aihe, joten on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutukset eri alueilla. Artikkelin aikana esitellään erilaisia ​​lähestymistapoja ja mielipiteitä sekä konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat rikastuttamaan Oksaloetikkahappo:n ymmärtämistä.

Oksaloetikkahappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi 2-oksobutaanidihappo
CAS-numero 328-42-7
PubChem CID 970
SMILES C(C(=O)C(=O)O)C(=O)O [1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H4O5
Moolimassa 132,072 g/mol
Sulamispiste 161 °C[2]

Oksaloetikkahappo (C4H4O5) on ketodikarboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Oksaloetikkahappo on välituote useissa biokemiallisesti tärkeissä reaktioissa.

Sitruunahappokierto

Sitruunahappokierron ensimmäisessä vaiheessa oksaloetikkahappo ja asetyylikoentsyymi-A reagoivat sitraattisyntaasientsyymin katalysoimana muodostaen sitruunahappoa. Reaktiossa asetyyliryhmä siirretään oksaloetikkahapon ketonihiileen ja karbonyyliryhmä pelkistetään hydroksyyliryhmäksi. Oksaloetikkahappoa muodostuu sitruunahappokierron kymmenennessä vaiheessa, kun omenahappo dehydrataan malaattidehydrogenaasientsyymin avulla.[3]

Oksaloetikkahapon, omenahapon ja asparagiinihapon väliset yhteydet

Glukoneogeneesi

Glukoneogeneesin ensimmäisessä vaiheessa palorypälehappo muutetaan oksaloetikkahapoksi. Reaktio kuluttaa ATP-molekyylin ja sitä katalysoi pyruvaattikarboksylaasientsyymi.[4] Glukoneogeneesin toisessa vaiheessa oksaloetikkahappo muutetaan fosfoenolipalorypälehapoksi. Reaktiossa tarvittava energia saadaan hydrolysoimalla yksi gyanosiinitrifosfaatin korkeaenergiainen fosfaattiryhmä. Reaktiossa muodostuu lisäksi hiilidioksidia ja guanosiinidifosfaattia. Reaktiota katalysoi fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi.[5][6]

Asparagiinihapon biosynteesi

Eliöt voivat tuottaa aminohappo asparagiinihappoa oksaloetikkahaposta. Asparagiinihappoa syntyy, kun oksaloetikkahappo ja glutamiinihappo reagoivat. Reaktio on transaminaatioreaktio ja sitä katalysoi eräs transaminaasien luokkaan kuuluva entsyymi, aspartaattiaminotransferaasi. Koentsyyminä toimii pyridoksaalifosfaatti.[7]

Lähteet

  1. ↑ Oxaloacetic Acids – Substance summary NCBI. Viitattu 12. joulukuuta 2009.
  2. ↑ Physical properties: Oxalacetic acid NLM Viitattu 12.12.2009
  3. ↑ Citric Acid Cycle Reactions Virtual Chembook. Elmhurst College. Arkistoitu 26.7.2011. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  4. ↑ Jan Koolman, Klaus-Heinrich Röhm: Color atlas of biochemistry, s. 138. Thieme, 2005. ISBN 978-1588902474 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Glukoneogeneesi Solunetti. Viitattu 12.12.2009.
  6. ↑ Phosphoenolpyruvate carboxykinase, GTP-utilising Interpro. Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)
  7. ↑ William J. Rea: Chemical sensitivity, s. 374. CRC Press, 1992. ISBN 9780873715416 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 12.12.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla