Omenahappo
Tässä artikkelissa tutkimme Omenahappo:n merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Omenahappo on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina ja synnyttänyt keskusteluja ja pohdintoja sen merkityksestä ja seurauksista. Kautta historian Omenahappo:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskuntien kehityksessä sekä yksilöllisten ja kollektiivisten identiteettien muodostumisessa. Syntymisestään nykypäivään Omenahappo on ollut tutkimuksen, ihailun, kiistelyn ja uudelleentulkinnan kohteena niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, teknologia, taide, politiikka ja populaarikulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Omenahappo on muokannut maailmaamme ja tekee niin myös tulevaisuudessa.
| omenahappo | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | hydroksibutaanidihappo |
| CAS-numero | 6915-15-7 |
| PubChem CID | 525 ja 20130941 |
| SMILES | C(CC(O)=O)(C(O)=O)O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C4H6O5 |
| Moolimassa | 134,09 g/mol |
| Ulkomuoto | neste |
| Sulamispiste | −25 °C (248,15 K) |
| Tiheys | 1,609 |
Omenahappo eli hydroksibutaanidihappo on dikarboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Nimensä mukaisesti omenahappoa on hedelmissä, etenkin omenissa, joissa se muodostaa 97 % kokonaishappopitoisuudesta. Sitä on runsaasti myös luumuissa, kirsikoissa ja vesimelonissa.[1] Juuri se antaa vihreille omenoille luonteenomaisen happaman maun. Raparperin ruodin happamuus johtuu pääasiassa omenahaposta. Omenahapon suoloja ja estereitä kutsutaan hydroksibutaanidioaateiksi tai triviaalinimensä mukaisesti malaateiksi.
Omenahappoa voidaan eristää luonnollisista lähteistä, mutta nykyään sitä valmistetaan pääasiassa synteettisesti. Sitä valmistetaan katalyyttisesti vedyttämällä maleiinihappoa, maleiinianhydridiä tai fumaarihappoa.[1][2][3]
Elintarviketeollisuudessa käytetään omenahappoa paljon muun muassa makeisissa, hedelmä- ja vihannessäilykkeissä, juomissa ja hilloissa happamuudensäätöaineena.[1][2][3] Sen E-koodi on E296.[4] Yhdistettä voidaan käyttää myös hajusteissa, metallien puhdistamiseen ja metalleja kelatoivana aineena.[1]
Omenahappo osallistuu elimistössä sitruunahappokiertoon.
Lähteet
- ↑ a b c d Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 466. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
- ↑ a b Gary T. Blair & Jeffrey J. DeFraties: Hydroxy Dicarboxylic Acids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 10.08.2013
- ↑ a b Karlheinz Miltenberger: Hydroxycarboxylic Acids, Aliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 10.08.2013
- ↑ E296 - Omenahappo Ruokavirasto. Viitattu 21.9.2023.
Aiheesta muualla
- Terveyskirjasto: Omenahappo
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): L-Malic acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): D-Malic acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): DL-Malic acid (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Omenahappoa sisältäviä kasveja
- ChemBlink: Malic acid (englanniksi)
- ChemBlink: D(+)-Malic acid (englanniksi)
- ChemBlink: L(-)-Malic acid (englanniksi)
- ChemBlink: DL-Malic acid (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Malic acid (englanniksi)