Astrid (Belgian prinsessa)

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Astrid (Belgian prinsessa):n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Astrid (Belgian prinsessa) on ollut jatkuvan mielenkiinnon kohteena ja sen vaikutus ulottuu eri alueille populaarikulttuurista politiikkaan ja talouteen. Vuosien varrella Astrid (Belgian prinsessa) on herättänyt keskusteluja ja kiistoja, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkemyksiä. Tässä mielessä on ratkaisevan tärkeää analysoida kriittisesti ja objektiivisesti Astrid (Belgian prinsessa):n nykyistä roolia sekä sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Astrid (Belgian prinsessa):stä, jotta lukijamme ymmärtävät paremmin sen laajuuden ja merkityksen nykyään.

Belgian prinsessa Astrid

Astrid Joséphine-Charlotte Fabrizia Elisabeth Paola Marie (s. 5. kesäkuuta 1962 Laeken Belgia) on Belgian prinsessa ja Itävalta-Esten arkkiherttuatar. [1]

Arkkiherttuattaren vanhemmat ovat Belgian kuningas Albert II ja kuningatar Paola. Hän on myös Itävalta-Esten arkkiherttuatar. Hänen puolisonsa on (22. syyskuuta 1984) arkkiherttua Lorenz. Avioliitosta heillä on lapset:

Vuosina 1984–1993 Astrid ja hänen miehensä elivät tavallisen kansalaisen elämää Sveitsissä, jossa Lorenz työskenteli pankissa. Astridilla ei ollut tänä aikana lainkaan virallisia velvollisuuksia Belgiassa. Kun saalilainen laki, jonka mukaan naisilla ei ole oikeutta kruununperimykseen, kumottiin Belgiassa vuonna 1991, perhe tuli perimysoikeuden piiriin, ja siten myös avioparin lapset saivat belgialaiset arvonimet. Astrid sai myös elinikäisen Belgian senaattorin arvon ja aseman ja määrärahan valtion varoista.

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Gerard Jo, Albert II et sa famille. Éditions J-M Collet, 1993
  • Weber Patrick, Dix princesses. Éditions Racine
  • Valokuva perheestä