Nykymaailmassa Philippe (Belgia):stä on tullut yhä enemmän monien ihmisten kiinnostuksen aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Philippe (Belgia) on tullut merkitykselliseksi yhteiskunnan eri alueilla politiikasta tieteeseen. Kautta historian Philippe (Belgia) on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja provosoinut loputtomia tutkimuksia ja tutkimuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Philippe (Belgia):n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen merkitystä nykymaailmassa. Pyrimme käsittelemään Philippe (Belgia):tä kokonaisvaltaisesti sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyisyyteen pyrkien ymmärtämään sen merkitystä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa.
Philippe | |
---|---|
Hänen majesteettinsa Philippe, belgialaisten kuningas. | |
![]() Philippe vuonna 2021. | |
![]() | |
Valtakausi | 21. heinäkuuta 2013– |
Kruunajaiset | 21. heinäkuuta 2013 |
Edeltäjä | Albert II |
Perijä | Elisabeth |
Syntynyt |
15. huhtikuuta 1960![]() |
Puoliso | Mathilde (1999–) |
Lapset |
Elisabeth Gabriel Emmanuel Eléonore |
Koko nimi | Philippe Léopold Louis Marie |
Suku | Saksi-Coburg-Gotha |
Isä | Albert II |
Äiti | Paola |
Uskonto | roomalaiskatolinen |
Nimikirjoitus |
![]() |
Philippe Léopold Louis Marie (hollanniksi Filip, saksaksi Philippe, s. 15. huhtikuuta 1960 Laeken, Bryssel) on nykyinen belgialaisten kuningas. Hän on entisen kuninkaan Albert II:n ja kuningatar Paolan vanhin lapsi. Albert II luopui kruunusta Philippen hyväksi 2013.[1]
Philippe syntyi 15. huhtikuuta 1960 Brysselissä. Hänet kastettiin 17. toukokuuta Saint-Jacques-sur-Coudenberg -kirkossa.[2]
Philippe oli ensimmäinen belgialaisten kuningas, joka ei käynyt yksityistä koulua, vaan sai klassisen kaksikielisen koulutuksen.[3] Belgian liittovaltion kaksikielisyyden vuoksi maassa ollaan tarkkoja hallitsijahuoneen jäsenten koulutuksesta. Siksi Philippe suoritti peruskoulun ranskankielisessä koulussa Brysselissä. Lukion, jonka hän suoritti hollanniksi, hän kävi Loppemissa.[4] Vuonna 2019 Philippe kuvaili koulupudokkaille omaa koulun vaihtoa ranskankielisestä hollanninkieliseen vaikeaksi: "nuoruudessani minulla oli useita ongelmia koulun kanssa tunsin itseni kaltoinkohdelluksi. Minulla oli vaikeaa".[5]
Opintojensa jälkeen Philippe opiskeli ulkomailla: Trinity Collegessa, Oxfordin ja Stanfordin yliopistoissa. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1985 pääaineenaan politiikan tutkimus.[6]
Lisäksi Philippe palveli armeijassa sekä opiskeli Belgian sotilasakatemiassa. Hän kouluttautui pilotiksi ja laskuvarjohyppääjäksi ylentyen lopulta kenraaliluutnantiksi sekä Belgian armeijassa että ilmavoimissa.[6]
Syyskuussa 1999 Philippe ilmoitti kihlautuneensa Mathilde d’Udekem d’Acozin kanssa. Pari oli seurustellut jo useamman vuoden, mutta suhdetta ja sen alkamista ei juurikaan käsitelty mediassa.[6]
Philippe ja Mathilde menivät naimisiin 4. joulukuuta samana vuonna. Mathilde sai kuninkaallisen korkeuden nimen ja miehensä arvon. Häiden yhteydessä pari kieltäytyi häälahjoista ja pyysi ihmisiä lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen. Tämän tempauksen pohjalta luotiin nykyinen kuningatar Mathilden säätiö, joka tukee avun tarpeessa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia.[4]
Kuningaspari asuu Laekenin linnassa, ja heillä on neljä lasta:[4]
Muun kuningashuoneen tavoin Philippe on katolilainen, mutta hänellä ei ole kuninkaana mitään roolia kirkossa. Kirkko on kuitenkin myöntänyt hänelle tittelin "katolinen majesteetti", jonka ovat saaneet myös eräät muut katoliset kuninkaalliset.[7]
Vuonna 1985 Philippe palasi Belgiaan viimeisteltyään opintonsa. Hän alkoi valmistautumaan tulevaan rooliinsa tutustumalla belgialaisiin ja Belgian yhteiskunnalliseen elämään seuraavan kahdeksan vuoden ajan. Lisäksi hän edisti itselleen tärkeitä asioita, kuten kirjallisuutta, historiaa ja filosofiaa tapaamalla niin maailman johtajia kuin tavallisiakin kansalaisia.[3]
Kuningas Baudouinin kuoltua vuonna 1993 epäiltiin, että Albert luopuisi saman tien kruunusta poikansa hyväksi. Philippe oli tuolloin kuitenkin vain 33-vuotias ja naimaton, minkä vuoksi hänen ei katsottu olevan valmis johtamaan maata. Näin ollen Philippen isä nousi valtaistuimelle nimellä Albert II.[6]
Philippellä oli elinikäinen oikeus olla jäsenenä Belgian senaatissa, joskin ilman äänioikeutta. Oikeus päättyi, kun hänestä tuli kuningas.
Albert II ilmoitti luopuvansa kruunusta heinäkuussa 2013 poikansa hyväksi. 79-vuotias kuningas perusteli tätä huonontuneella terveydellään.[1] Muutamaa viikkoa myöhemmin, Belgian kansallispäivänä, Philippe antoi hallitsijanvakuutuksensa, minkä johdosta hänestä tuli maan seitsemäs kuningas.[3]
Philippe on pyrkinyt suojelemaan lapsiaan kuninkuuden varjopuolilta, mitä tulee esimerkiksi maan siirtomaahistoriaan Kongossa. Samalla hänen tulee kuitenkin valmistaa kruununprinsessa Elisabeth nousemaan valtaistuimelle.[5]
Vuonna 2020 Philippesta tuli ensimmäinen Belgian valtion edustaja, joka osoitti katumusta Kongon vapaavaltiossa tehdyistä vääryyksistä, muttei suoranaisesti pyytänyt anteeksi. Vuonna 2022 hän pidättäytyi aiemmassa kannassa vieraillessaan Kongon demokraattisessa tasavallassa sanoen, että Belgian valta Kongossa oli sekoitus "paternalismia, syrjintää ja rasismia".[8][9]
Lähde:[17]
Belgian hallitsijat |
---|
![]() |
Leopold I |
|
Leopold II |
|
Albert I |
|
Leopold III |
|
Baudouin I |
ei lapsia |
Albert II |
Philippe |