Atenololi
Tässä artikkelissa käsitellään Atenololi:n vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan analysoimalla sen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Atenololi:stä on tullut tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön kiinnostava aihe, koska se on merkityksellinen nykymaailmassa. Seuraavissa osissa tutkitaan Atenololi:n kehitystä ajan myötä sekä sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Samoin tarkastellaan erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä Atenololi:stä, tavoitteena tarjota kattava ja moniarvoinen näkemys tästä ilmiöstä.
| |
Atenololi
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (RS)-2-{4-fenyyli}asetamiidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | C07 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C14H22N2O3 |
| Moolimassa | 266,336 g/mol |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 146−148 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 40–50 % |
| Metabolia | hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 6–7 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | oraalinen |
Atenololi (kauppanimellä Tenoblock) on β1-selektiivisten beetasalpaajien ryhmään kuuluva lääkeaine, jota käytetään pääasiallisesti rytmihäiriöiden hoidossa sekä angina pectoriksen ehkäisyyn[1]. Lisäksi sitä käytetään muun muassa migreenien ehkäisyssä, pidentyneen QT-ajan[2] ja alkoholin vieroitusoireiden hoidossa[3]. Muiden β1-selektiivisten salpaajien tapaan vaikutus keskittyy sydämen toimintaan keuhkojen sijaan. Atenololi laskee verenpainetta, tasaa sydämen lyöntirytmiä ja harventaa lyöntien tiheyttä. Lääkkeen toi markkinoille alun perin AstraZeneca vuonna 1976 ja patentin vanhennuttua markkinoille on tullut halvempia rinnakkaisvalmisteita.
Lähteet
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Tenoblock Duodecim – Terveyskirjasto. Viitattu 4.8.2019.
- ↑ Sergio Ferraro, Giovanni Maddalena, Vicente D'Agosto, Michele D'Alto, Massimo Chiariello, Maurizio Santomauro: Influence of atenolol on the relationship between heart rate and qt interval in patients with exercise-induced myocardial ischemia. Clinical Cardiology, 1992-12, nro 12, s. 911–915. doi:10.1002/clc.4960151211 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ L. D. Gottlieb: The role of beta blockers in alcohol withdrawal syndrome. Postgraduate Medicine, 29.2.1988, nro Spec No, s. 169–174. PubMed:2894658 ISSN 0032-5481 Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla
| Epäselektiiviset beetasalpaajat | |
|---|---|
| β1-selektiiviset salpaajat | |
| β2-selektiiviset salpaajat | butoksamiini |
| Beeta- ja alfasalpaajat |