Augusta (nimi)

Tässä artikkelissa tutkimme Augusta (nimi):n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Augusta (nimi) on herättänyt jatkuvaa keskustelua eri aloilla sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen merkityksellisyyteen ammattialoilla. Vuosien varrella Augusta (nimi) on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, mikä on antanut meille mahdollisuuden ymmärtää sen vaikutusta eri yhteyksissä. Samoin viimeaikaisten tutkimusten kautta on ollut mahdollista löytää uusia näkökulmia Augusta (nimi):een, mikä saa meidät pohtimaan sen nykyistä roolia ja tulevaisuuden ennustetta.

Augusta
Nimipäivä  
– suomenkielinen
– ruotsinkielinen 7. tammikuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Augustina, Augustine
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä "kunnianarvoisa" latinaksi

Augusta on naisen etunimi, feminiininen vastine miehennimelle August(us) (lat. kunnianarvoisa). Antiikin Roomassa augusta oli keisarien puolisoista ja sisarista käytetty arvonimitys.

Augustan nimipäivä oli ensimmäistä kertaa suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 2. elokuuta 17941795, sitten 18. elokuuta 1796, 20. syyskuuta 18711928 ja 30. heinäkuuta 19501973 samana päivänä Astan kanssa. Haaparannan ja Luulajan suomenkielisissä kalentereissa Augustan päivä oli 9. syyskuuta 18311905 sekä Viipurin kalenterissa vuonna 1798. Pietarin kalenterissa Augustan päivä oli 8. kesäkuuta vuonna 1807. Nykyään Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Augusta jakaa saman nimipäivän Augustin kanssa eli 7. tammikuuta.

Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan vuoden 2024 loppuun mennessä Augusta-nimen on Suomessa saanut noin 5 070 henkilöä, joista suuri osa on syntynyt ennen vuotta 1920.[1]

Joissain maissa yleisemmin käytettyjä muotoja ovat Augustina ja Augustine. Roomalaiskatolinen pyhimysluettelo tuntee 17 Augustina-nimistä pyhimystä sekä 400-luvulla jaa. eläneen pyhän Augustan, joka legendan mukaan joutui isänsä surmaamaksi, koska tämä ei voinut hyväksyä tyttärensä kääntymistä kristinuskoon.[2]

Tunnettuja Augustoja

Hallitsijasukujen jäseniä

Muita

Kuvitteellisia Augustoja

Lähteet

  1. Nimipalvelu, etunimihaku Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 7.1.2025.
  2. Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, s. 56. WSOY, 1997. ISBN 951-0-23323-4