Augustinolaiset
Tässä artikkelissa tutkimme Augustinolaiset:tä yksityiskohtaisesti, aihetta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion ja kiinnostuksen. Augustinolaiset on ollut keskustelun ja keskustelun kohteena monissa yhteyksissä sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen eri tutkimusaloilla. Kattavan analyysin avulla pyrimme syventymään Augustinolaiset:n moniin puoliin ja tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja seuraukset. Tämä artikkeli lähestyy Augustinolaiset:tä sen alkuperästä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin eri näkökulmista, jotta se tarjoaa täydellisen ja rikastuttavan yleiskatsauksen tästä kiehtovasta aiheesta.
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Katolinen kirkko |
|---|
 |
| Yleiskatsaus |
Augustinolaisiin kuuluu useita katolisia sääntökuntia, joista osa on tarkoitettu miehille ja osa naisille. Augustinolaisuus on saanut nimensä Pyhästä Augustinuksesta, joka kuoli vuonna 430. Yhteistä sääntökunnille on eläminen Augustinuksen ohjeiden mukaan. Augustinuksella oli kiistaa donatolaisten ja Pelagiuksen kanssa. Myös augustinolaisilla oli kiistaa semipelagiolaisten Caesariuksen kanssa. Augustinolaisten aatemaailmaan kuuluivat perisyntioppi ja eräänlainen luonnonuskonto.[1]
Eräs maailman tunnetuimpia augustinolaisia on Martti Luther. Augustinolaisluostari oli aiemmin muun muassa Eibingenin luostari.[2]
Lähteet
- ↑ Matthias Felsmann: Kristinuskon historia 2000, Alkukirkosta renessanssiin, s. 64-65, 82. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6514-9
- ↑ Christine Nagel, Ingrid Reuter: ”Kerjäläisveli ja oppinut”, Kristinuskon historia 2000, Uskonpuhdistuksesta nykyaikaan, s. 18. Suomentanut Marja Hannula, Maija Pellikka, Leena Vallisaari, Anna-Maija Viitanen, Jaana Iso-Markku. Weilin+Göös, 1999. ISBN 951-35-6515-7