Auli Hakulinen

Seuraavassa artikkelissa tutkimme Auli Hakulinen:n aihetta perusteellisesti ja käsittelemme sen vaikutuksia, ominaisuuksia ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme erilaisia ​​asiantuntijoiden näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta sekä tapaustutkimuksia ja konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat ymmärtämään paremmin tämän aiheen merkitystä. Lisäksi käsittelemme mahdollisia tulevaisuuden trendejä, jotka liittyvät Auli Hakulinen:een ja sen vaikutuksiin eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti pyrimme tarjoamaan kattavan yleiskatsauksen Auli Hakulinen:stä ja tarjoamaan lukijoillemme laajan käsityksen tästä kiehtovasta aiheesta.

Auli Hakulinen läksiäisseminaarissaan tammikuussa 2007.

Auli Talvikki Hakulinen (s. 10. maaliskuuta 1941 Helsinki) on suomalainen tutkija ja emeritaprofessori. Hän toimi Helsingin yliopiston suomen kielen professorina vuosina 1991–2006. Vuosina 2001–2004 hän toimi akatemiaprofessorina.[1]

Ura

Hakulinen oli Ison suomen kieliopin päätoimittaja. Hän on tutkinut ennen kaikkea puhutun kielen syntaksia mutta myös tekstilingvistiikkaa, pragmatiikkaa ja semantiikkaa ja on ollut keskeinen toimija keskustelunanalyysin ja naistutkimuksen tuomisessa Suomeen. Kielitieteen organisoijana, sen terminologian kehittäjänä, tutkijana ja tutkijankouluttajana hänen panoksensa suomen kielen ja yleensä kielentutkimuksen kehitykseen on ollut merkittävä. Hän on edelleen aktiivinen kielipoliittinen vaikuttaja Suomessa.

Hakulinen on toiminut tutkijana sekä kansainvälisesti että tieteidenvälisesti monissa eri yhteisöissä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaista kielentutkimusta ja sen jälkeen yleistä lingvistiikkaa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Hänen isänsä Lauri Hakulinen oli niin ikään merkittävä suomen kielen tutkija.[2]

Hakulinen on Suomen Tiedeseuran jäsen[3] vuodesta 1996 ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1999.[4]

Palkintoja ja tunnustuksia

Teoksia

  • Hakulinen, Auli & Ojanen, Jussi: Kielitieteen ja fonetiikan termistöä. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 324. 3. painos (1. painos 1976)) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-783-6
  • Hakulinen, Auli & Karlsson, Fred: Nykysuomen lauseoppia. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 350. 3., muuttamaton painos (1. painos 1979)) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-844-1
  • Hakulinen, Auli: Lukemisto: Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä. (Toimittaneet Lea Laitinen ym. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 816) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2001. ISBN 951-746-199-2
  • Hakulinen, Auli (päätoim.): Iso suomen kielioppi. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 950) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-557-2 Teoksen verkkoversio.
  • Hakulinen, Auli & Selting, Margret (toim.): Syntax and lexis in conversation. Amsterdam / Philadelphia: John Benjamins, 2005. ISBN 978-90-272-2627-3 (englanniksi)

Lähteet

  1. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 143. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  2. ↑ Hakulinen, Auli: Lauri Hakulinen lähikuvassa. Virittäjä. Kotikielen Seura.
  3. ↑ http://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/Ordinarie-ledam%C3%B6ter.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 29.6.2015.

Kirjallisuutta

  • ”Tästä asiasta me ei oikeestaan vielä tiedetä mitään": Auli Hakulinen 60 vuotta. Virittäjä, 2001, nro 1, s. 133–138. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla