Tässä artikkelissa tutkimme Aurinkoahvenet:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea sitä, mitä se sisältää. Aiheesta sen alkuperästä sen nykypäivän merkitykseen perehdymme tämän aiheen yksityiskohtaiseen analyysiin, joka on herättänyt niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Monitieteisen lähestymistavan kautta tarkastelemme Aurinkoahvenet:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista eri opintoaloihin. Samoin pyrimme ymmärtämään sen historiallista merkitystä ja sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota kattava näkemys Aurinkoahvenet:stä ja tarjota rikastuttava ja valaiseva näkökulma kaikille, jotka ovat kiinnostuneita syventymään tähän aiheeseen.
Aurinkoahvenet | |
---|---|
![]() Aurinkoahven (Lepomis gibbosus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Aurinkoahvenkalat Centrarchiformes |
Alalahko: | Centrarchoidei |
Heimo: |
Aurinkoahvenet Centrarchidae Bleeker, 1859 |
Katso myös | |
Aurinkoahvenet (Centrarchidae) kuuluvat aurinkoahvenkalojen (Centrarchiformes) lahkoon. Aurinkoahvenet ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta joitakin lajeja on tuotu Eurooppaan, missä muutamat niistä ovat levinneet luonnonvesiin. Useimmilla lajeilla on vain yksi selkäevä, jonka lovi jakaa etumaiseksi piikkieväksi ja taemmaksi pehmeäksi eväksi. Peräevän 3 etumaista ruotoa ovat piikkejä.
Aurinkoahventen heimoon kuuluu seuraavat kahdeksan sukua:[1]