Nykyään Axel Juselius on aihe, joka on saavuttanut epätavallisen merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Axel Juselius:stä on tullut monien yleisöjen kiinnostava aihe joko populaarikulttuuriin, globaaliin talouteen tai tieteelliseen kenttään kohdistuvan merkityksensä vuoksi. Tämä johtuu osittain uutisten ja tiedon leviämisen nopeudesta digitaaliaikana, minkä ansiosta Axel Juselius on noussut näkyvästi jokapäiväisissä keskusteluissa. Tässä artikkelissa tutkimme Axel Juselius:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme sekä sen mahdollisia seurauksia tulevaisuudessa.
Axel Werner Juselius (13. lokakuuta 1868 Helsinki – 23. kesäkuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, professori ja kansanedustaja 1909–1910.[1]
Axel Juseliuksen vanhemmat olivat hovineuvos Viktor Emil Juselius ja Wilhelmina Almqvist. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi, filosofian maisteriksi ja diplomi-insinööriksi 1890. Juselius työskenteli tie- ja vesirakennushallituksessa 1890–1908, Teknillisen korkeakoulun vesirakennuksen ja pohjarakennuksen professorina 1908–1935 ja korkeakoulun vararehtorina 1916–1919. Vuonna 1908 hän perusti oman yrityksen, Oy Axel Juseliuksen vesirakennuksen. Juselius oli myös Suomen teknillisen yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri.[1]
Axel Juselius valittiin eduskuntaan ruotsalaisen kansanpuolueen edustajaksi Uudenmaan läänin vaalipiiristä vuoden 1909 vaaleissa. Hän toimi eduskunnan rautatievaliokunnan puheenjohtajana.[1]
Virossa oleva suurin Linnamäen voimalaitos mainitaan hänen suunnittelemaksi.