Babenberg
Nykymaailmassa Babenberg:stä on tullut yhä tärkeämpi ihmisten elämässä. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Babenberg on vaikuttanut merkittävästi tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Alkuperäistään nykypäivään Babenberg on ollut tutkimuksen, keskustelun ja ihailun kohteena, ja siitä on tullut jatkuvasti tutkijoiden, asiantuntijoiden ja harrastajien kiinnostuksen kohde. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Babenberg:n roolia tämän päivän yhteiskunnassa, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollista tulevaisuutta, jotta voimme ymmärtää paremmin sen vaikutusta elämäämme.
Babenberg-suku oli aatelissuku, joka hallitsi Itävaltaa vuosina 976–1246, ennen Habsburgien nousua. Babenbergerit olivat lähtöisin Bambergin suvusta, joka oli kotoisin nykyisen Baijerin pohjoisosasta Frankenista.
Kapetingien lailla myös Babenbergit periytyivät Robertien suvusta. Varhaisin tunnettu Babenberg oli 800-luvulla elänyt Grabfeltin kreivi Poppo.
Babenbergien suku sammui Itävallassa, kun herttua Frederik II kuoli Leithan taistelussa 15. kesäkuuta 1246.[1]
Lähteet
- ↑ Henry Cabot Lodge: The History of Nations. P. F. Collier, 1913.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Babenberg Wikimedia Commonsissa
