Tämä artikkeli käsittelee aihetta Itävallan arkkiherttuakunta, joka on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aihe nyky-yhteiskunnassa. Itävallan arkkiherttuakunta on herättänyt uteliaisuutta ja ollut alan eri asiantuntijoiden ja asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Kautta historian Itävallan arkkiherttuakunta:llä on ollut tärkeä rooli eri yhteyksissä ja se on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä, mikä on osaltaan rikastanut keskustelua tästä aiheesta. Tavoitteena tarjota kattava ja ajantasainen näkemys Itävallan arkkiherttuakunta:stä, analysoidaan sen eri puolia, vaikutusta yhteiskuntaan ja tulevaisuudennäkymiä, joita tähän aiheeseen liittyen näkee.
Itävallan arkkiherttuakunta Erzherzogtum Österreich |
|
---|---|
1453–1806 |
|
|
|
Valtiomuoto | arkkiherttuakunta |
osa |
– Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa (1453–1806) – Habsburgien monarkiaa (1526–1806) |
Arkkiherttua |
Ensimmäinen: Ladislaus V (1453–1457) Viimeinen: Frans I (1792–1806) |
Pääkaupunki | Wien |
Uskonnot | roomalaiskatolisuus |
Kielet | baijeri, saksa |
Valuutta | Konventionstaler |
Tunnuslause | Alles Erdreich ist Österreich untertan / Austriae est imperare orbi universo |
Edeltäjä |
![]() |
Seuraaja |
![]() |
Itävallan arkkiherttuakunta (saks. Erzherzogtum Österreich) oli merkittävä valtio Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa sekä Habsburgien monarkian keskus, joka oli olemassa vuosina 1453[1]–1806. Arkkiherttuakunnan pääkaupunki oli Wien.