Bash

Alla esitellyssä artikkelissa Bash:tä käsitellään eri näkökulmista, tavoitteena tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota täydellinen katsaus Bash:een sen alkuperästä ja historiasta, sen merkityksestä nykyään ja mahdollisiin tulevaisuuden vaikutuksiin. Sen eri puolia analysoidaan, sen erilaisia ​​tulkintoja tarkastellaan ja sitä ympäröivistä kiistoista keskustellaan. Lisäksi tarkastellaan Bash:n vaikutuksia eri yhteyksissä ja esitellään alan asiantuntijoiden pohdintoja ja mielipiteitä. Tämä artikkeli pyrkii epäilemättä valaisemaan Bash:tä ja sen vaikutuksia yhteiskuntaan.

Bash
Kuvakaappaus Bash-istunnosta
Kuvakaappaus Bash-istunnosta
Luoja Brian Fox
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 7. kesäkuuta 1989
Vakaa versio 5.2.37 ()[1]
Kehitystilanne aktiivinen
Tiedot
Ohjelmistotyyppi komentotulkki
Alusta alustariippumaton
Ohjelmointikielet C
Lisenssi GPLv3[2]
Aiheesta muualla
Verkkosivusto
Versiohallinta

GNU Bash (sanoista Bourne again shell) on GNU-projektin POSIX-yhteensopiva komentotulkki.[3] Bash on osittain yhteensopiva Unixin Bourne shellin kanssa.[3] Nimi on sanaleikki: englannin kielen sana ”born”, joka lausutaan samalla tavalla kuin ”Bourne”, tarkoittaa syntynyttä. Born/Bourne again tarkoittaa siis uudestisyntynyttä, ja Bash on suuresti Bournen kaltainen.[4]

Alkuperäisen Bourne shellin kehitti Stephen R. Bourne Bell Labsissa.[5] Bashin pääasiallinen kirjoittaja on Brian Fox, joka julkaisi ohjelman vuonna 1987.[6] Bash sai ominaisuuksia Bourne shellin lisäksi C shellistä ja Korn shellistä.[7]

Bash sisältää ominaisuuksia ohjelmointiin ja interaktiiviseen käyttöön.[8] Bash toteuttaa komentorivieditoinnin Readline-kirjaston avulla ja csh-komentotulkin tyylisen komentohistorian.[3][8]

Bash on GPLv3-lisenssin alainen, ja se toimii GNU:n lisäksi monissa Unix-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä sekä Windowsissa. Bash on oletuskomentotulkki useimmissa Linux-jakeluissa. Bash toimi oletuskomentotulkkina myös macOS:ssä, kunnes Catalina-versiossa Zsh korvasi sen[9].

Bash voidaan mieltää ohjelmointikieleksi: se on Turing-täydellinen eli sillä voi tehdä kaikki ne asiat, joita tietokoneella voi ylipäätään tehdä.

Bash sisältää tuen muun muassa muuttujille, aritmetiikalle, taulukoille, ehtolauseille, toistorakenteille, funktioille ja Boolen algebralle.[10]

Bash-skriptin voi tallentaa tiedostona. Bash-skriptien tiedostopääte on .sh.[11]

Lähteet

  1. ↑ Index of /gnu/bash (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ GNU Bash: Licensing gnu.org. 2.2.2014. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Appendix B Major Differences From The Bourne Shell gnu.org. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
  4. ↑ Richard Stallman: About the GNU Project - GNU Project - Free Software Foundation gnu.org. Viitattu 24.11.2020 kello 19.43 Helsingin aikaa.
  5. ↑ M. Douglas McIlroy: A Research UNIX Reader: Annotated Excerpts from the Programmer’s Manual, 1971-1986 (PDF) cs.dartmouth.edu. Viitattu 6.9.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Harley Hahn's Guide to Unix and Linux unix.harley.com. Arkistoitu 24.8.2019. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
  7. ↑ Vladimir Likic: Understanding Bash: Elements of Programming linuxjournal.com. 28.9.2018. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  8. ↑ a b Bash Guide for Beginners tldp.org. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Warren, Tom: Apple replaces bash with zsh as the default shell in macOS Catalina 4.6.2019. The Verge. Viitattu 17.3.2022. (englanniksi)
  10. ↑ About This Course (PDF) csc.fi. Arkistoitu 6.1.2022. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  11. ↑ https://docs.fileformat.com/programming/sh/

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bash.