Batavian piiritys

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Batavian piiritys:n aihetta ja analysoimme sen eri näkökohtia kriittisestä ja objektiivisesta näkökulmasta. Batavian piiritys on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua modernissa yhteiskunnassa, ja on tärkeää tarkastella sitä perusteellisesti ymmärtääksemme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Käsittelemme tässä artikkelissa erilaisia ​​näkemyksiä ja mielipiteitä Batavian piiritys:stä ja tarjoamme kattavan ja tasapainoisen näkemyksen, jonka avulla lukija voi muodostaa oman mielipiteensä asiasta. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin perehdymme kaikkiin Batavian piiritys:n vivahteisiin tarjotaksemme täydellisen yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.

Batavian piiritys
Piiritys kuvattuna vuoden 1680 jälkeen tehdyssä piirrustuksessa.
Piiritys kuvattuna vuoden 1680 jälkeen tehdyssä piirrustuksessa.
Päivämäärä:

28. elokuuta–27. marraskuuta 1628
21. elokuuta–20. lokakuuta 1629

Paikka:

Batavia, nykyinen Jakarta, Indonesia.

Lopputulos:

piiritys epäonnistui

Osapuolet

Mataram

VOC

Komentajat

Agung

Jan Pieterszoon Coen

Vahvuudet

14 000¹

2 600¹

¹vuonna 1629

Batavian piiritys viittaa Mataramin sulttaani Agungin yrittämään kahteen epäonnistuneeseen Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian hallitseman Batavian eli nykyisen Jakartan piiritykseen vuosina 1628 ja 1629.

Tausta

Batavia vuonna 1627.

Batvia eli nykyinen Indonesian Jakarta sijaitsee Jaavan saarella. 1620-luvulla se oli Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian (VOC) päätukikohta Itä-Aasiassa. Kaupunkia ympäröi paksu muuri, bastionit ja leveä vallihauta.[1] Hollantilaiset olivat vallanneet Jayakartan kuningaskunnan vuonna 1619 ja alkaneet kutsua paikkaa Bataviaksi.[2]

Mataramin tuolloinen sulttaani oli Agung.[1] Mataramin pääkaupunki oli jaavalainen Yogyakarta.[2] Agung yritti suostutella Acehin sulttaani Iskandar Musaa liittymään sotaan hollantilaisia vastaan. Hollantilaiset olivat kuitenkin Portugalin eurooppalaisia vihollisia ja Acehin sulttaani tavoitteli portugalilaisten hallitsemaa Malakkaa.[1]

Piiritykset

Mataramilaiset laivat Batavian edustalla vuonna 1628.

1628

Ensimmäinen Batavian piiritys kesti 28. elokuuta – 27. marraskuuta 1628.[3] Mataramilaiset alkoivat soluttaa omia joukkojaan Bataviaan elokuusta 1628. Soluttautujat pääsivät sisään kaupunkiin esittämällä karjaa myyviä kauppiaita. Kun tällaisia kauppiaita alkoi tulla mataramilaisin laivoin jatkuvasti Batavian edustalle hollantilaisten epäilykset heräsivät, ja lopulta kaupungin portit suljettiin. Suunnitelma kaupungin valtaamisesta yllätyksen turvin ei näin onnistunutkaan. Sen sijaan mataramilaiset ryhtyivät nyt perinteiseen piiritykseen. Piirittäjät eivät kuitenkaan kyenneet murtamaan kaupungin puolustusvarustuksia, ennen kuin hollantilaisten laivasto-osasto purjehti hätiin ja tuhosi mataramilaiset alukset ja niiden mukana mataramilaisen armeijan ruokavarastot. Agung päätti lopulta vetäytyä Bataviasta kokoamaan uutta armeijaa.[1] Mataramilainen kenraali Suriangalaga teloitettiin piirityksen epäonnistumisen takia.[3]

1629

Seuraava piiritys alkoi 21. elokuuta ja päättyi 20. lokakuuta 1629.[3] Laivojen sijaan Agung marssitti nyt 14 000:n miehen armeijan kohti Bataviaa maanteitse. Reitin varrelle perustettiin joukkojen ruokahuolta varten riisimakasiineja. Bataviaa puolusti 2 600 miestä. Heistä suurin osa oli peräisin Molukeilta tai Kiinasta. Batavian kenraalikuvernööri Jan Pieterszoon Coen oli värvännyt heitä kauppakomppanian armeijaan. Puolustajiin kuului myös pieni joukko Coenin palkkaamia japanilaisia. Coen oli kaavaillut perustavansa rōnineista koostuvan yksityisen samuraiarmeijan, mutta japanilaiset osoittautuivat kurittomaksi joukoksi ja olivat jatkuvasti kapinan partaalla. Kaupungin eurooppalaiset puolustajat olivat sekalainen joukko paitsi hollantilaisia, myös sveitsiläisiä, ranskalaisia, saksalaisia ja tanskalaisia. Piirityksen aikana puolustajien joukossa alkoi levitä kolera, johon kuoli esimerkiksi kenraalikuvernööri Coen.[1]

Vuoden 1629 piiritys ei kuitenkaan sujunut piirittäjienkään kannalta edellistä paremmin. Mataramilaiset kiistelivät jaavalaisten joukkojen kanssa, ja osa armeijasta alkoi ryöstellä seudun kyliä. Kaiken lisäksi myös piirittäjät alkoivat kärsiä kolerasta.[1] Lopulta piirittäjät vetäytyivät.[3]

Seuraukset

Kuten monien muidenkin aasialaisten valtioiden armeijat, mataramilaiset olivat suuresta sotilaiden määrästä huolimatta lopulta epäonnistuneet piirityksessään. Tämä ei riittänyt ajamaan eurooppalaisia vahvasti puolustetuista tykistölinnoituksistaan.[1]

Hollantilaiset palkitsivat Acehin sulttaanin osallistumattomuudestaan auttamalla tätä saartamalla portugalilalisten hallitsemaa Malakkaa. Acehin sulttaani oli piirittänyt Malakkaa vuonna 1629 huonoin tuloksin.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h Olli Bäckström: Lumikuningas : Kustaa Aadolf ja 30-vuotinen sota. Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-643-3
  2. ↑ a b Marja-Leena Heikkilä-Horn: ”Jaavan sulttaanikunnat” ja ”Alankomaiden ”Intia””, Kaakkois-Aasian historia. Gaudeamus, 2020. ISBN 978-952-345-605-1
  3. ↑ a b c d Jaques, Tony: Dictionary of battles and sieges : a guide to 8,500 battles from antiquity through the twenty-first century, s. 115. Greenwood Press, 2007. ISBN 0-313-33536-2 (englanniksi)