Nykymaailmassa Bedžan kieli:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostuksen aihe eri alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, akateemisesta tai poliittisesta alalla, Bedžan kieli on saavuttanut suuren vaikutuksen ja herättänyt keskustelua ja pohdintaa asiantuntijoiden ja yhteiskunnan keskuudessa yleensä. Sen vaikutus vaihtelee kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien talous ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Bedžan kieli on muuttanut ja muuttaa edelleen maailmaa, jossa elämme, sekä sen lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia.
| Bedža | |
|---|---|
| Oma nimi | بداوية Badāwīya |
| Muu nimi | beja, bedauje, bedawi |
| Tiedot | |
| Alue | Sudan, Eritrea, Egypti |
| Virallinen kieli | - |
| Puhujia | n. 1–2 miljoonaa |
| Kirjaimisto | arabialainen kirjaimisto, latinalainen kirjaimisto |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | kuušilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | bej |
| ISO 639-3 | bej |
Bedža (beja, bedauje, bedawi) on afroaasialainen kieli, jota puhutaan Sudanissa (951 000, tilanne vuonna 1982), Eritreassa (150 000, tilanne vuonna 2001) ja Egyptissä (77 000, tilanne vuonna 1982).[1]
Perinteisesti bedža on luokiteltu afroaasialaisen kielikunnan kuušilaiseen haaraan, tarkemmin ottaen ainoaksi pohjoiskuušilaiseksi kieleksi. Jotkut kielitieteilijät, kuten Robert Hetzron, pitävät bedžaa kuitenkin omana kokonaan erillisenä ryhmänään afroaasialaisten kielten joukossa.[2] Kieli eroaakin muista kuušilaisista kielistä olennaisesti[3].
Bedžan päämurteet ovat bishari (Egyptissä), hadendiwa, halenga ja arteiga (Sudanissa) sekä beni amir (Eritreassa).[4]