Tässä artikkelissa tutkimme Bellinsaranakilpikonna:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä sillä on tarjottavanaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan, eri alojen sovellusten kautta, Bellinsaranakilpikonna on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään. Seuraavilla sivuilla analysoimme perusteellisesti kaikkia Bellinsaranakilpikonna:een liittyviä näkökohtia ja tarjoamme täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen tärkeyttä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Liity meihin tälle Bellinsaranakilpikonna-kiertueelle ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Bellinsaranakilpikonna | |
---|---|
![]() |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
Alalahko: | Pystytaivuttajat Cryptodira |
Heimo: | Testudinidae |
Suku: | Kinixys |
Laji: | belliana |
Kaksiosainen nimi | |
Kinixys belliana |
|
Katso myös | |
|
Bellinsaranakilpikonna[1] (Kinixys belliana) on heimoon Testudinidae kuuluva kilpikonnalaji. Se on nimetty luonnontieteilijän ja hammaslääkärin Thomas Bellin mukaan.[2] Bellinsaranakilpikonna sulkee selkäkilpensä takajalkojen ympärille sen takaosassa olevalla rustoisella saranalla.[1] Kilven pituus on 22 senttiä.[3] Lajia tavataan Angolasta, Burundista, Keski-Afrikan tasavallasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta (Katanga), Eritreasta, Etiopiasta, Keniasta, Ruandasta, Somaliasta, Etelä-Sudanista, Sudanista, Ugandasta ja Tansanian pohjoisosista.[4] Aiemmin sen alalajeina pidetyt K. b. zombensis ja K. b. domerguei on erotettu lajiksi Kinixys zombensis ja K. b. nogueyi lajiksi Kinixys nogueyi.[5]