Tässä artikkelissa haluamme tutustua Benedictus Olai:n kiehtovaan maailmaan. Alkuperäistään nykypäivän merkityksellisyyteen asti Benedictus Olai on kiinnostanut monia ihmisiä ympäri maailmaa. Kautta historian Benedictus Olai:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan, kulttuurin ja tekniikan eri osa-alueilla. Lisäksi Benedictus Olai on ollut keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on osaltaan lisännyt sen monimutkaisuutta ja jatkuvaa kehitystä. Toivomme tämän artikkelin avulla valaisevamme tätä jännittävää aihetta ja tarjoavamme syvemmän käsityksen Benedictus Olai:stä ja sen vaikutuksista maailmaan, jossa elämme.
Benedictus Olai (1524 Örebro – 1582), alkujaan Bengt Olsson, oli Ruotsin ensimmäinen lääketieteen tohtori. Hän julkaisi Ruotsin ensimmäisen lääkärikirjan Een Nyttigh Läkere Book vuonna 1578.[1] Teos julkaistiin vuonna 2008 lääkintöneuvos Sakari Härön suomentamana.
Benedictus Olai valmistui maisteriksi Wittenbergin yliopistosta vuonna 1549 ja opiskeli sen jälkeen lääketiedettä Leipzigin yliopistossa ja mahdollisesti muuallakin Saksassa sekä Italiassa. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi todennäköisesti 1552, mutta vuosi ja oppilaitos ovat epävarmat. Hän aloitti lääkärin praktiikan harjoittamisen Tukholmassa viimeistään maaliskuussa 1561, vaikka kuningas oli jo 1554 komentanut hänet ja muutaman muun alan opiskelijan kotimaahan. Hänestä tuli Eerik XIV:n lääkäri.[1]
Kuninkaalla oli toinenkin lääkäri, hollantilainen Wilhelm Lemnius, ja lääkäreiden välit olivat huonot.