Sakari Härö

Tässä artikkelissa tutkimme Sakari Härö:n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Sakari Härö on ollut ensiesiintymisestään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan suuren kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri alueilla. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen suhdetta muihin olennaisiin aiheisiin. Jotta voimme tarjota kattavan näkemyksen, sukeltaamme eri näkökulmiin ja mielipiteisiin, jotka ovat olemassa Sakari Härö:n ympärillä, tarkoituksena tarjota laajempi ja rikastuttava ymmärrys.

Aarne Sakari Härö (16. marraskuuta 1917 Mikkeli[1] – 4. heinäkuuta 2012[2]) oli suomalainen lääkäri, tutkija, lääkintöneuvos ja terveydenhuollon kehittäjä.[2]

Henkilöhistoria ja ammattiura

Härön vanhemmat olivat rovasti Eemil Härö ja Elli Kaakko ja puoliso vuodesta 1948 Eila Pätiälä. Härö tuli ylioppilaaksi Mikkelin lyseosta 1936 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1946. Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1952 ja keukosairauksien pätevyyden 1961.[1] Sota-aikana hän palveli paitsi asevelvollisena, myös pataljoonan sekä kenttä- ja sotasairaalan lääkärinä sekä pommikoneen suunnistajana.[1][2]

Lääkintöhallituksessa Härö toimi eri tehtävissä, viimeksi suunnitteluosaston päällikkönä vuoteen 1982 saakka. Sairausrekisterien ylläpito oli yksi hänen työnsä kohteista. Varttuneella iällä väitellyt Härö oli myös aktiivinen tutkija, jolla oli yli 250 julkaisua. Hän oli myös kansainvälisessä yhteistyössä plajon käytetty asiantuntija. Härö harrasti myös keräilyä, hankki käyttöönsä 1900-luvun alussa valmistetun höyrylaivan ja pystytti kotipihalleen tuulimyllyn.[2]

Teoksia

Eläkkeellä ollessaan Härö suomensi Benedictus Olain vuonna 1578 laatiman Ruotsi-Suomen ensimmäisen lääkärikirjan:[3]

  • Een Nyttigh Läkere Book. Benedictus Olain lääkärikirja vuodelta 1578. Suom. Sakari Härö. Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 2008. 278 s. ISBN 978-951-9433-55-4

Lähteet

  1. ↑ a b c Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 189-190. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. ↑ a b c d Muistot. Sakari Härö 28.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.10.2017.
  3. ↑ Lääkäriliiton julkaisemat kirjat

Aiheesta muualla