Bentoniitti

Tässä artikkelissa tutkimme Bentoniitti:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä käsite voi sisältää. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Bentoniitti on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena läpi historian. Tämän artikkelin sivuilla syvennymme Bentoniitti:n moniin puoliin ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta elämäämme. Tutkimme kriittisesti ja pohdiskelevasti, mikä rooli Bentoniitti:llä on nyky-yhteiskunnassamme ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Valmistaudu lähtemään kiehtovalle matkalle Bentoniitti:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä konseptilla on tarjota.

Bentoniitti on luonnon savea, jonka oleellisimpana osana on montmorilloniittisavi.[1] Se pystyy absorboimaan suuria määriä vettä ja suotuisissa oloissa laajenemaan sen seurauksena tilavuudeltaan jopa kymmenkertaiseksi.[2] Bentoniittia esiintyy yleisesti ympäri maailmaa, mutta Suomessa sitä tavataan vain vähäisissä määrin. Suomessa käytetty bentoniitti tuodaan muualta, kuten Yhdysvalloista tai Euroopan eteläosista.

Bentoniitin sulamispiste on yli 1 200 °C, tiheys 2,5 g/cm3 ja CAS-numero 1302-78-9. Bentoniitin kemiallinen kaava on Al2O3.4(SiO2).H2O ja moolimassa 360,31 g/mol.

Bentoniitti rakentamisessa

Bentoniittia käytetään yleisesti rakentamisessa ja ympäristötekniikassa. Esimerkiksi betonin valumuottien tiivistykseen käytetään usein bentoniittia tai bentoniittilietettä. Sitä käytetään myös rakennusmateriaalien, kuten tiilien ja betonin vedeneristyskyvyn parantamiseen. Ympäristötekniikassa sitä käytetään esimerkiksi kaatopaikoilla estämään myrkkyjen ja tiestöllä pohjavesialueilla öljyn imeytyminen pohjaveteen.

Bentoniitti muussa teollisuudessa

Bentoniittiseoksen lisäystä Sémillon-viiniin kirkastusta varten

Hyvän vedensitomiskykynsä takia bentoniittia käytetään usein lisänä kissanhiekkavalmisteissa ja kotiviinin valmistuksessa kirkasteena. Elintarviketeollisuus puolestaan käyttää sitä paakkuuntumisenestoaineena E-koodilla E558. EU:ssa se poistettiin sallittujen lisäaineiden luettelosta 31.5.2013. Siihen mennessä se oli ollut sallittu käytettäväksi värien kantaja-aineena.[3] Rehuteollisuudessa sitä käytetään sideaineena. Erään yhdysvaltalaisen bentoniitintoimittajan mukaan, rehuun lisättynä se sitoo elimistössä erilaisia myrkkyjä, nopeuttaa villan kasvua lampailla ja parantaa munatuotantoa kanaloissa. Sillä ei ole todettu olevan lisäaineena vahingollisia sivuvaikutuksia.

Bentoniitissa voi olla myös maaperän haitallisia aineita. Vuonna 2016 Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA varoitti sisäisestikin nautittavaksi tarkoitetun bentoniittituotteen korkeasta lyijypitoisuudesta. FDA:n mukaan terveysvaikutteisena markkinoitu tuote voi aiheuttaa lyijymyrkytyksen.[4]

Lähteet

  1. ↑ Suomen rakennusinsinöörien liitto: ”6.323 Kaivantoseinät”, Pohjarakennus, RIL 95. Suomen rakennusinsinöörien liitto, 1974. ISBN 951-758-003-7
  2. ↑ Henri Horn: Bentoniitin ominaisuudet (PDF) (Kappale 2) Teknillinen fysiikka/Teknillinen korkeakoulu. Arkistoitu 6.12.2008. Viitattu 9.12.2008.
  3. ↑ E558 - Bentoniitti www.ruokavirasto.fi. Viitattu 20.9.2024. (suomeksi)
  4. ↑ Safety Alerts for Human Medical Products - Bentonite Me Baby – Bentonite Clay by Alikay Naturals: Consumer Warning - Risk of Lead Poisoning www.fda.gov. Viitattu 3.2.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bentoniitti.