Tässä artikkelissa tutkimme Bernardo Arévalo:n aihetta kattavasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Tutustumme sen alkuperään, kehitykseen, vaikutuksiin ja merkityksellisyyteen tänään, tavoitteenamme tarjota syvällinen ja rikastuttava käsitys Bernardo Arévalo:stä. Koko matkamme aikana käsittelemme erilaisia näkökohtia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme rikastaa tietojamme ja pohtia Bernardo Arévalo:n merkitystä eri yhteyksissä. Bernardo Arévalo kutsuu meitä syventymään sen merkitykseen ja laajuuteen yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan sen vaikutuksiin eri aloilla, ja tämä artikkeli pyrkii olemaan täydellinen opas sen kiehtovaan universumiin sukeltamiseen.
Bernardo Arévalo | |
---|---|
![]() Virallinen muotokuva (2024). |
|
Guatemalan presidentti | |
Edeltäjä | Alejandro Giammattei |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 7. lokakuuta 1958 Montevideo, Uruguay |
Kansalaisuus | guatemalalainen |
Vanhemmat | Juan José Arévalo ja Margarita de León |
Tiedot | |
Puolue | Semilla |
![]() Nimikirjoitus |
|
|
César Bernardo Arévalo de León (7. lokakuuta 1958 Montevideo, Uruguay) on guatemalalainen poliitikko ja diplomaatti, joka valittiin Guatemalan presidentiksi vuoden 2023 vaaleissa. Hänen presidenttikautensa alkoi 15. tammikuuta 2024.
Bernardo Arévalo syntyi 1958 Uruguayn Montevideossa, missä perhe asui poliittisessa maanpaossa. Bernardon äiti oli Margarita de León ja isä Juan José Arévalo oli ollut Guatemalan ensimmäinen demokraattisesti valittu presidentti, joka oli vallassa 1945–1951.[1] Arévalot olivat lähteneet maanpakoon, sen jälkeen kun CIA:n tukemassa vuoden 1954 vallankaappauksessa Arévalon seuraaja Jacobo Árbenz oli syösty vallasta.[2] Perhe asui ensin Uruguayssa ja sitten Venezuelassa, Chilessä ja Meksikossa.[1]
Äidinkielensä espanjan lisäksi Arévalo puhuu myös englantia, hepreaa, ranskaa ja portugalia.[3]
Arévalo opiskeli 1980-luvun alussa sosiologiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. Guatemalaan hän palasi 1983, ja hänen diplomaattinen uransa alkoi ulkoasiainministeriössä.[1] Arévalo työskenteli 1984–1987 Guatemalan Israelin-suurlähetystössä. Hän toimi 1989–1995 erilaisissa hallinnon tehtävissä ja vastasi muun muassa kahdenvälisistä suhteista. Arévalo oli 1995–1996 Guatemalan Espanjan-suurlähettiläs.[4]
Guatemalan sisällissodan päättänyt rauhansopimus solmittiin 1996, minkä jälkeen Arévalo keskittyi rakentamaan sodan jälkeistä vuoropuhelua ja konsensusta. Hän toimi tehtävässä yhteistyössä YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa. Arévalo pyrki mahdollistamaan sisällissodan osapuolten vaäliset keskustelut ja näin edistämään sovinnontekoa ja yhteiskunnan uudelleenrakentamista. Hän alkoi tehdä 1999 yhteistyötä rauhanjärjestö Interpeacen kanssa.[1] Hän toimi 2011–2013 Interpeacen apulaispääsihteerinä.[4]
Arévalo asui 2010-luvun alussa Genevessä Sveitsissä, mutta muutti vuonna 2015 takaisin Guatemalaan. Hän liittyi vaimonsa Lucrecian kanssa Semillaan, joka oli alkanut ajatushautomona mutta joka oli siirtymässä polittiseksi puolueeksi. Semilla oli mukana vuoden 2019 vaaleissa ja sai niissä seitsemän paikkaa kongressiin. Arévalo oli yksi valituista.[1]
Arévalo valittiin Guatemalan presidentiksi vuoden 2023 vaaleissa. Hän yllätti ensimmäisellä kierroksella oltuaan toiseksi ääniä saanut ehdokast 12 prosentin osuudella. Hän ei ollut saanut yhdessäkään gallupissa yli 3 prosenttia äänistä.[5] Presidentinvaaleissa todistettiin myös kansan valtava tyytymättömyys politiikkaan, sillä peräti kuudennes äänistä oli tyhjiä tai ne jouduttiin hylkäämään. Vaalilautakunta oli hylännyt kolme ehdokasta, jotka olivat kritisoineet hallitusta korruptiosta, joten opposition äänet saattoivat kasaantua ensimmäisellä kierroksela Arévalolle.[6]
Arévalo kampanjoi Guatemalan turvallisuustilanteella, ja tärkeimmäksi asiakseen hän nosti korruption vastaisen taistelun. Tämän lisäksi hän haluaisi uudistaa poliisilaitosta ja asevoimia taistellakseen tehokkaammin järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan sekä lisätä poliisin läsnäoloa pahiten rikollisuudesta kärsilillä alueilla.[1] Arévalo kohtasi toisella kierroksella entisen ”ensimmäisen naisen” Sandra Torresin. Arévalo sai alustavien tulosten perusteella 58 prosenttia ja Torres 37 prosenttia äänistä.[7] Arévalo vannoi virkavalan 15. tammikuuta 2024.[2]
Huhtikuussa 2024 Arévalo leikkasi omaa, ja varapresidentin, palkkaa 25 %:lla, minkä jälkeen hänen kuukausipalkkansa oli 100 855 quetzalia.[8]