Bernd Landvoigt

Nykyään Bernd Landvoigt on erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Bernd Landvoigt on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena, synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja aiheuttanut merkittäviä muutoksia eri alueilla. Tässä artikkelissa perehdymme Bernd Landvoigt:n monimutkaisuuteen ja tutkimme sen erilaisia ​​näkökulmia ja seurauksia jokapäiväisessä elämässämme. Tarkastelemme, miten Bernd Landvoigt on kehittynyt ajan mittaan ja kuinka se edelleen vaikuttaa yhteiskuntaamme nykyään. Lisäksi käsittelemme Bernd Landvoigt:n tuomia haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja ja strategioita niiden ratkaisemiseksi. Liity mukaan tähän jännittävään Bernd Landvoigt-tutkimukseen ja löydä sen lukemattomat puolet!

Mitalit
Maa:  Itä-Saksa
Miesten soutu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Montreal 1976 kaksikko i.p.
Kultaa Kultaa Moskova 1980 kaksikko i.p.
Pronssia Pronssia München 1972 kahdeksikko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Luzern 1974 kaksikko i.p.
Kultaa Kultaa Nottingham 1975 kaksikko i.p.
Kultaa Kultaa Hamilton 1978 kaksikko i.p.
Kultaa Kultaa Bled 1979 kaksikko i.p.

Bernd Landvoigt (s. 23. maaliskuuta 1951 Brandenburg an der Havel) on saksalainen, Itä-Saksaa edustanut soutaja. Hän voitti kaksosveljensä Jörg Landvoigtin kanssa kaksi olympiakultaa ja neljä maailmanmestaruutta.[1]

Landvoigt saavutti Münchenin kesäolympialaisissa 1972 pronssia kahdeksikossa. Tämän jälkeen hän siirtyi Jörg-veljensä kanssa perämiehettömään kaksikkoon, jossa he voittivat maailmanmestaruuden vuosina 1974, 1975, 1978 ja 1979[1] sekä olympiakultaa Montrealissa 1976 ja Moskovassa 1980.[1][2] Montrealissa he voittivat hopealle sijoittuneen yhdysvaltalaisparin 3,42 sekunnilla ja Moskovassa neuvostoliittolaisen Pimenovin kaksosten muodostaman parin 2,49 sekunnilla.[2]

Landvoigt avioitui soudun olympiavoittaja Viola Goretzkin kanssa.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Bernd Landvoigt Sports Reference. Arkistoitu 23.2.2014. Viitattu 13.11.2019.
  2. ↑ a b Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 264, 282. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2