Bethelin raamattukoulu
Nykymaailmassa Bethelin raamattukoulu:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Bethelin raamattukoulu tarjoaa kiehtovan skenaarion, joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti. Tämä artikkeli pyrkii analysoimaan Bethelin raamattukoulu:een liittyviä eri näkökohtia sekä tarjoamaan kattavan näkemyksen, jonka avulla lukija ymmärtää paremmin sen tärkeyden ja vaikutuksen eri alueilla. Näillä sivuilla perehdymme sen alkuperään, kehitykseen, haasteisiin ja mahdollisiin ratkaisuihin tarjotaksemme täydellisen näkökulman, joka rohkaisee pohdiskelemaan ja keskusteluun Bethelin raamattukoulu:n ympärillä.
| Osa artikkelisarjaa |
| Helluntaiherätys |
|---|
 |
Bethelin raamattukoulu (engl. Bethel Bible College) oli Charles Fox Parhamin perustama raamattukoulu Topekan kaupungissa, Kansasin osavaltiossa. Raamattukoulu perustettiin lokakuussa 1900. Koulurakennuksena toimi Stone's Folly -nimellä tunnettu keskeneräinen loistohuvila. Koulun ainoa oppikirja oli Raamattu, jota koulussa tutkittiin järjestelmällisesti. Raamattukoulun toiminta päättyi keväällä 1901, kun Stone's Follyn omistajat myivät kiinteistön.[1]
Helluntaiherätyksen alku
Koulussa opiskeli neljäkymmentä opiskelijaa. Parhamin johdolla opiskelijat tutustuivat Apostolien tekoihin. Koulussa tutkittiin erityisesti Pyhän Hengen kastetta ja todisteita sen saamisesta. Apostolien tekojen tutkimisesta syntyi tapahtumasarja, joka synnytti uuden herätysliikkeen.[1]
Parhamille itselle syntyi käsitys, että Jumala antaisi lähetystehtävän suorittamista varten kyvyn puhua jotakin tunnettua vierasta kieltä, ensimmäisen helluntaipäivän esimerkin mukaisesti. Myöhemmin opiskelijat tulivat itsenäisesti, toisistaan tietämättä, samankaltaiseen johtopäätökseen. Raamattukoulussa opiskellut Agnes Ozman oli ensimmäinen opiskelija, joka puhui kielillä. Myöhemmin lähes kaikki raamattukoululaiset kokivat Pyhän Hengen vuodatuksen ja Topekan tapahtumat tulivat kuuluisiksi sanomalehtikirjoitusten välityksellä.[1]
Raamattukoulun myymisen jälkeen Parham julisti evankeliumia monilla paikkakunnilla ja piti raamattukoulua muun muassa Kansas Cityssä, Galenassa, Baxter Springsissä, Joplinissa, Orchardissa ja Houstonissa. Vuoteen 1906 mennessä Parhamin herätyksen vaikutuspiiriin oli tullu arviolta noin 25 000 henkilöä. Houstonissa William J. Seymour tutustui Parhamin opetukseen ja vei tämän opetuksen Los Angelesiin, jossa hän aloitti Azusa-kadun herätyksen.[1]
Lähteet
- Ahonen, Lauri K.: Suomen helluntaiherätyksen historia. (Vapaan teologisen seuran julkaisuja) Hämeenlinna: Päivä, 1994. ISBN 951-622-603-5