Nykyään Helluntaiherätys Alankomaissa on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Vuosikymmenten ajan Helluntaiherätys Alankomaissa on ollut keskustelun, tutkimuksen ja keskustelun kohteena eri tiedon osa-alueilla sekä yhteiskunnassa yleensä. Sen vaikutus ja merkitys tekevät siitä jatkuvan tutkimuksen ja pohdinnan aiheen, joka tuottaa jatkuvasti uusia näkökulmia, löytöjä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Helluntaiherätys Alankomaissa:n eri puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen merkitystä nykyään.
Osa artikkelisarjaa |
Helluntaiherätys |
---|
![]() |
Alankomaalainen helluntaiherätys sai alkunsa Alankomaissa vuonna 1907. Pieni helluntailiike sai 1950-luvulta lähtien helluntaiherätys sai valtavaa nostetta ulkomaisten evankelistojen, kuten T. L. Osbornin vierailun myötä. 1980-luvulta lähtien hollantilainen helluntaiherätys on jaettu kolmeen pääryhmään: klassiset helluntailaiset, uushelluntailaiset sekä Indonesian helluntaikirkot.[1]
Helluntaiherätys saapui Alankomaihin ensimmäisen kerran vuonna 1906, kun Amsterdamilainen evankelinen pastori Gerrit Polman kuuli Pyhän Hengen vuodatuksista naapurimaissa. Polmanin myötä helluntaiherätys levisi Alankomaihin ja vuoteen 1912 mennessä maahan perustettiin raamattukoulu sekä suuri seurakunta nimeltä Immanuel Hall.[2]
Natsimiehityksen aikana alankomaalaiset helluntailaiset kärsivät suuresti. Assemblies of Godin seurakunnat Yhdysvalloissa auttoivat Alankomaita ja sodan jälkeen seurakunnille lähetettiin elintarvike- ja vaatelähetyksiä. Vuonna 1952 useat hollantilaiset helluntaiseurakunnat liittyivät yhteen ja muodostivat Brotherhood of Full Gospel Assemblies -järjestön. Seitsemän vuotta myöhemmin hallitus tunnusti tämän elimen helluntaiseurakuntien veljeskunnaksi. Helmikuussa 2002 Brotherhood of Pentecostal Assemblies ja Full Gospel Church yhdistyivät muodostaen Alankomaiden Assemblies of Godin.[2]