Bettine Jahn

Tässä artikkelissa perehdymme Bettine Jahn:n kiehtovaan maailmaan tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutuksia elämän eri osa-alueisiin. Bettine Jahn on jättänyt yhteiskuntaan lähtemättömän jäljen historiallisesta vaikutuksestaan ​​nykypäivän merkitykseen ja synnyttää edelleen keskustelua ja pohdintaa. Näillä linjoilla analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen yhteyttä muihin relevantteihin elementteihin ja niiden kokemuksia, joita sen läsnäolo on koskettanut. Valmistaudu lähtemään löytö- ja oppimismatkalle Bettine Jahn:stä, kokonaisuudesta, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion.

Mitalit
Bettine Jahn, 1983
Bettine Jahn, 1983
Maa:  Itä-Saksa
Naisten yleisurheilu
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1983 100 metrin aidat
Sisäratojen EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Budapest 1983 60 metrin aidat
Hopeaa Hopeaa Milano 1982 60 metrin aidat

Bettine Jahn (o.s. Gärtz, s. 3. elokuuta 1958 Karl-Marx-Stadt) on entinen itäsaksalainen pika-aitajuoksija.

Bettine Jahn alitti vuonna 1980 ensimmäisen kerran urallaan 13 sekunnin rajan 100 metrin aitajuoksussa. Hän sijoittui Moskovan 1980 olympialaisten loppukilpailussa seitsemänneksi. Ateenan EM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui neljänneksi. Sisäratojen EM-kilpailuissa 1983 hän juoksi 60 metrin aitajuoksussa hallimaailmanennätyksen 7,75 s. Ulkoradoilla Jahn juoksi 100 metrin aitajuoksun ennätyksekseen 12,42 s. Helsingin MM-kilpailuissa 1983 hän voitti kultaa maailmanennätyksen alittavalla ajalla 12,35 m, jota ei myötätuulen (+ 2,4 m/s) vuoksi hyväksytty maailmanennätykseksi. Los Angelesin 1984 olympialaisiin Jahn ei päässyt maansa olympiaboikotin vuoksi.

Lähteet