Blekinge

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Blekinge:n kiehtovaan maailmaan, tutkia sen eri puolia ja pohtia sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Kautta historian Blekinge:llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa, ja se on vaikuttanut tapaamme, jolla elämme, ajattelemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan, ja muovannut sitä. Kattavan ja rikastavan analyysin avulla tutkimme Blekinge:n useita ulottuvuuksia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Samoin uppoudumme asiantuntijoiden erilaisiin näkökulmiin ja mielipiteisiin aiheesta tavoitteenamme tarjota kattava ja yksityiskohtainen näkemys Blekinge:stä ja sen merkityksestä nykyään. Tämä artikkeli on epäilemättä ainutlaatuinen tilaisuus sukeltaa Blekinge:n jännittävään universumiin ja ymmärtää sen todellista merkitystä elämässämme.

Blekingen maakunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Pääalue Götanmaa
Lääni Blekingen lääni
Pinta-ala
 – Maa 2 918,9 km²
Väkiluku 152 979
 – Väestötiheys 52,4 as./km²
Symbolit
 – Maakuntakukka Metsätammi (Ukontulikukka)
 – Maakuntaeläin Tamminkainen
Väkiluvun ja maapinta-alan lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan vuosi 1982.[2]









Metsätammi on Blekingen maakuntakukka.
Ukontulikukkaa voidaan myös pitää Blekingen maakuntakukkana.
Tamminkainen on Blekingen maakuntaeläin.

Blekinge[3] on yksi Ruotsin maakunnista. Se sijaitsee Etelä-Ruotsissa Götanmaan pääalueella. Blekingen pinta-ala on 2 918,9 km².[2] Vuoden 2011 lopussa maakunnassa oli 152 979 asukasta,[1] joten väestötiheys oli 52,4 asukasta neliökilometriä kohti.

Alueeltaan Blekinge vastaa samannimistä Blekingen lääniä. Etelässä ja idässä maakunta rajoittuu Itämereen. Blekingen naapurimaakunnat ovat lännessä Skåne ja pohjoisessa Småland. Blekinge kuului Tanskalle vuoteen 1658 asti, jolloin se liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa.

Blekingessä on viisi kuntaa, jotka ovat:

Näiden kuntien keskustaajamista Karlshamn, Karlskrona, Ronneby ja Sölvesborg ovat entisiä kaupunkeja, ja Olofström on entinen kauppala.

Blekingessä on 950 järveä, 12 jokea ja 800 saarta.[4] Suurin järvi on nimeltään Halen. Maakunnan korkein kohta on Boafallsbacke, joka kohoaa 180 metrin korkeuteen. Maakuntalintu on pähkinänakkeli.[5]

Blekingessä on monipuolista teräs-, tekstiili- ja koneteollisuutta. Maataloudessa viljellään perunaa, sokerijuurikasta ja viljaa. Alue on tunnettua urheilukalastusseutua, jonka keskuksena toimii Mörruminjoki.

Väestönkehitys

Blekingen maakunnan väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[6]
  
 149 359
1920[7]
  
 147 729
1930[8]
  
 146 265
1940[9]
  
 144 083
1950[10]
  
 145 664
1960[11]
  
 144 568
1970[12]
  
 152 702
1980[13]
  
 153 542
1990[14]
  
 150 564
2000[15]
  
 150 392
2010[16]
  
 153 227
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Väestö lääneittäin

Blekingessä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 152 979 asukasta, jotka kaikki asuivat Blekingen läänissä. Blekingen lääni kuuluu kokonaan Blekingen maakuntaan.[1]

Historia

Blekingestä Vångin kylän läheltä Västra Vångista on löytynyt maahan kaivettuja vanhoja roomalaisaikaisia kultaesineitä. Ensimmäiset löydöt tehtiin 1865[17], jolloin lapioon osui harvinaisen suuri viikinkiajan koru- ja raha-aarre. Vuonna 2004 löytyi ojitustöissä kelttiläistyylinen pronssinaamio. Blekingen museo kiinnostui löydöistä, ja vuonna 2012 alettiin selvittää, löytyisikö metalliesineitä lisää, ja maatutkilla löytyi muun muassa litteitä kultaesineitä, joiden on tulkittu osoittavan että asukkaita on ollut Rooman armeijan palveluksessa, ja palkaksi saamiaan kultarahoja he ovat takoneet uuteen muotoon. Löytöihin kuuluu myös viisi pronssipatsasta ja pronssiesineiden katkelmia.[18][19]

Alueen löydöt on ajoitettu ajanlaskun alun tienoilta varhaiskeskiajalle. Löytöpaikka Västra Vång on edullinen sijaintinsa vuoksi. Löydöt on kaivettu esiin kukkulalta, jonka arvioidaan olleen palvontapaikka. Esineet tulevat näytteille Blekingen museoon.[18][19]

Suomalaisväestö

Suomesta siirrettiin vuosina 1681–1682 Blekingen seudulle ja Smoolantiin tuhat suomalaista merisotilasta. Syynä oli Ruotsin laivaston väentarve ja toisaalta halu ruotsalaistaa Tanskalta vallattu alue.[20]

Viestimet

Seudun verkkopaikallislehti on BLT/Sydöstran,[21] joka muodostui kun Blekinge läns tidning osti Sydöstran-lehden 2003 ja lehdet perustivat yhteisen verkkosivun 2011.

  • Karlshamnin satama.
    Karlshamnin satama.
  • Hällarydin kirkko.
    Hällarydin kirkko.
  • Karlskronan vankila.
    Karlskronan vankila.
  • Björketorpssten.
    Björketorpssten.

Lähteet

  1. ↑ a b c Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b Statistisk årsbok för Sverige 1984 (pdf) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Länsfakta, Folkmängd 2009, Blekinge.se (Web archive)
  5. ↑ Blekingesymboler, Blekinge.se (Web archive)
  6. ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (pdf) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (pdf) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Lillemor Birgersson, Västra Vång kan ha gömt vikingaskatt, Svt.se, viitattu 21.11.2013
  18. ↑ a b Spektakulära arkeologiska fynd hittade i Blekinge: Nytt kapitel i Blekinges järnålder Blekinge museum. Karlskrona. Arkistoitu 20.11.2013. Viitattu 21.11.2013. (ruotsiksi)
  19. ↑ a b Anniina Wallius: Kultalöytö Ruotsista: Rooman armeijan palkkarahat litistettiin ukoiksi ja akoiksi Yle uutiset. 20.11.2013. Viitattu 21.11.2013.
  20. ↑ Agricolan kirja-arvostelut. Klaus Lindgrenin arvostelu kirjasta Itämaasta itsenäisyyteen. (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ BLT/Sydöstran (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blekinge.