Norlanti

Tässä artikkelissa tutkimme huolellisesti Norlanti:n aihetta, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla lukija ymmärtää täysin Norlanti:n monimutkaisuuden ja vaikutukset eri yhteyksissä. Näillä linjoilla perehdymme Norlanti:een liittyviin perusnäkökohtiin tarjoamalla asiaankuuluvaa tietoa, tilastotietoja ja asiantuntijalausuntoja, jotka rikastavat tietoa tästä aiheesta. Lisäksi tarkastelemme käytännön tapauksia ja henkilökohtaisia ​​kokemuksia, jotka havainnollistavat konkreettisesti Norlanti:n vaikutusta nyky-yhteiskunnassa. Tämä artikkeli on epäilemättä olennaista luettavaa niille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään syvällisesti Norlanti:n eri ulottuvuuksia.

Norlannin sijainti Ruotsin kartalla (tummennettu).
Pohjoinen Ruotsi ja Suomi Kalmarin unionin aikaan vuodelta 1880 olevassa kartassa. Suomen kohdalla kartassa lukee Österland eli "Itämaa". Pohjanmaan kohdalle on kirjoitettu Östernorrland eli "Itä-Norlanti".
Entisaikojen saamelaiskylät Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. Ruotsin ja Norjan osalta kartta kuvaa 1500-luvun, Suomessa 1600-luvun ja Venäjällä 1800-luvun alun tilannetta.

Norlanti (joskus myös Norrlanti[1], ruots. Norrland) on pohjoisin Ruotsin kolmesta pääalueesta. Muut pääalueet ovat Sveanmaa ja Götanmaa. Norlannin maapinta-ala on 243 340,5 km².[2] Vuoden 2011 lopussa alueella oli 1 153 788 asukasta,[3] joten alueen väentiheys oli 4,7 asukasta neliökilometriä kohti.

Haminan rauhaan (1809) asti Norlantiin kuuluviksi saatettiin katsoa myös Pohjanmaa ja Suomen Lappi, jotka nykyään ovat osa Suomea.

Norlanti koostuu yhdeksästä maakunnasta, jotka ovat

Väestönkehitys

Norlannin pääalueen väestönkehitys 1910–2010
Vuosi Asukkaita
1910[4]
  
 943 728
1920[5]
  
 1 018 009
1930[6]
  
 1 091 198
1940[7]
  
 1 119 233
1950[8]
  
 1 179 235
1960[9]
  
 1 224 371
1970[10]
  
 1 183 262
1980[11]
  
 1 207 143
1990[12]
  
 1 201 353
2000[13]
  
 1 167 208
2010[14]
  
 1 154 663
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB). Lähdeviitteet ovat vuosiluvun perässä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Valistuksen koulukartasto, s. 6-7. (5. painos) Helsinki: Valistus, 1970.
  2. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1984 (PDF) 1982. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.11.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
  4. ↑ I. Areal och folkmängd för särskilda förvaltningsområden (PDF) Folkräkningen den 31 december 1910. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  5. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1921 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1930 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1940 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1950 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  9. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1960 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1970 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1981 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 1992 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2002 (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2010 9.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla