Broder Andersson Rålamb

Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti Broder Andersson Rålamb:tä ja sen vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Broder Andersson Rålamb on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena useilla eri aloilla sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin ja sen merkitykseen nykyään. Analysoimme sen historiallista, sosiaalista ja taloudellista merkitystä sekä sen roolia mielipiteiden ja asenteiden muodostumisessa. Eri näkökulmien ja lähestymistapojen kautta pyrimme ymmärtämään paremmin Broder Andersson Rålamb:n roolia yhteiskunnassamme ja sen kehittymistä ajan myötä. Liity kanssamme tälle Broder Andersson Rålamb:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Bror Rålamb 1568–1647.
Rålamb -Suvun vapaaherrallinen vaakuna.

Broder (Bror) Andersson Rålamb (1568–1647) oli ruotsalainen kamarineuvos, asessori ja maaherra. Hän toimi muun muassa Turun hovioikeuden presidenttinä sekä Turun ja Porin läänin ensimmäisenä maaherrana.[1]

Upplannissa syntynyt Rålamb oli kartanonherra, jonka kuningas Kaarle IX nimitti kamarineuvokseksi vuonna 1613. Vuosina 1622–1624 hän toimi käskynhaltijana Närken ja Värmlannin maakunnissa ja 1624–1627 Västmanlandissa, jonka jälkeen Rålamb nimitettiin Svean hovioikeuden asessoriksi ja varapuheenjohtajaksi. Vuonna 1630 Rålambista tuli Turun hovioikeuden presidentti ja neljää vuotta myöhemmin hän aloitti Turun ja Porin läänin ensimmäisenä maaherrana, jota tehtävää Rålamb hoiti vuoteen 1637 saakka. Hän kuoli syntymäpaikassaan Bro kartanossa vuonna 1647.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Westrin, Theodor (toim.): Nordisk familjebok : konversationslexikon och realencyklopedi. Uggleupplagan 24, s. 21–22. Stockholm: Nordisk familjeboks, 1916. Projekt Runeberg.
Edeltäjä:
– 		Turun ja Porin läänin maaherra
1634–1637 		Seuraaja:
Melkior von Falkenberg
Edeltäjä:
Nils Tuurenpoika Bielke 		Kuninkaallisen Turun hovioikeuden presidentti
1630−1632 		Seuraaja:
Jöns Kurck