Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Brudevælten lurit:n jännittävään maailmaan. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen tutkimme Brudevælten lurit:n kaikkia puolia ja sen vaikutuksia eri aloilla. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä sekä Brudevælten lurit:n eri näkökulmia. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä tämän päivän yhteiskunnassa ja sen tulevaisuuden ennustetta. Ei ole väliä, oletko alan asiantuntija vai kuuletko Brudevælten lurit:stä ensimmäistä kertaa, tämä artikkeli tarjoaa täydellisen ja yksityiskohtaisen käsityksen tästä jännittävästä aiheesta.
Brudevælten lurit Brudevæltelurerne |
|
---|---|
![]() |
|
Löytyminen | |
Valtio | Tanska |
Löytöpaikka | Allerødin kunta |
Löytäjä | Ole Pedersen |
Löytöpäivä | |
Säilytys | |
Paikkakunta | Kööpenhaminan kunta |
Kokoelma | Tanskan kansallismuseo ja Eremitaaši |
Kotisivut | Nationalmuseet |
Kuvaus | |
Esinetyyppi | rituaaliesine, soitin |
Materiaali | pronssi |
Valmistustapa | valaminen ja Juottaminen |
Mitat | 2,20 metriä pitkä |
Valmistettu | |
Kulttuuri | Skandinavian pronssikausi |
Ajanjakso | pronssikausi, periodi V |
Valmistettu | (noin (en)) |
Commons | luokka |
|
Brudevælten lurit (lue venyttämällä: lūr) tarkoittavat kuutta Brudevælten kuivatetulta suolta kaivettua luria, jotka löytyivät vuonna 1797 Allerødin Tanskasta Pohjois-Sjællannista Lyngestä. Lur tarkoittaa pronssikautista pronssitorvea. Ne ajoitetaan Monteliuksen periodin V jälkipuoliskolle eli 800–700 eaa.[1][2]
Lurit löytyivät pareittain kolmesti pieneltä suolta samana vuonna. Niihin törmäsi iäkäs maanviljelijä Ole Pedersen vuonna 1797 nostaessaan turvetta kuivatettavaksi. Nostettuaan lurien suosta hän nimitti niitä ”6 curved brass horns”. Runsaan viikon kuluttua hän löysi niille vielä lurien suuosat yhteen sidotussa nipussa. Pedersen kutsui lureja nimellä ”hedenolds krigstrompeter”, mutta oli lopulta tyytyväinen saatuaan ruhtinaalisen palkkion. Löydetyt lurit olivat ensimmäiset, mutta nykyään niitä tunnetaan kymmeniä. Soittimet toimitettiin sittemmin Danske oldsagskommissionille, mutta yksi soitin lahjoitettiin vuonna 1845 Venäjän keisarille Nikolai I:lle.[1][3][4][2][5]
Brudevælten lureilla äänitettiin vuonna 1966 LP-äänilevy Klange fra Danmark's bronzealderlurer (Tanskan kansallismuseossa, NM 67-001). Siinä soittivat lureja Palmer Traulsen ja G. A. Wilkenschildt.[2]
Lureja on kahdenlaisia. Tanskassa käytetyt olivat S-kirjaimen muotoisia. Brudevælten lurit näyttäisivät esiintyvän erikätisinä pareina, eli kun toinen lur kiertyy vasemmalle, toinen kiertyy oikealle. Lurit ovat noin 2,2 metriä pitkät, ja ne ovat hyvin säilyneitä ja niillä voi edelleen helposti soittaa. Kun niiden sointia verrataan moderniin sävelasteikkoon, niin yksi lur on C-vireessä, yksi lur on D-vireessä, yksi taas E-vireessä ja yksi G-vireessä. Kun vielä on kaksi jäljellä, on niistä Tanskassa sijaitseva Es-vireinen. Mahdollisesti Pietarissa oleva on viimeisen kanssa samassa vireessä.[4][2]
Soittimista viisi on esillä Tanskan kansallismuseossa Kööpenhaminassa ja yksi on Eremitaašissa Pietarissa.[1][2]