Kööpenhaminan kunta:stä puhuminen on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua eri alueilla. Kööpenhaminan kunta on ollut eri tieteenalojen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkitykseen historiassa. Ajan myötä Kööpenhaminan kunta on kehittynyt ja tullut tärkeäksi eri yhteyksissä, mikä on johtanut syvempään ja yksityiskohtaisempaan analyysiin sen merkityksestä ja vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia, jotka liittyvät Kööpenhaminan kunta:een ja sen merkitykseen nykyään, ottaen huomioon sen vaikutukset kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan muun muassa.
Kööpenhaminan kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
Kunnan sijainti Tanskan kartalla. |
|
Valtio |
![]() |
Alue | Pääkaupunkialue |
Keskustaajama | Kööpenhamina |
Hallinto | |
– Pormestari | Sophie Hæstorp Andersen |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 90,10 km² |
Väkiluku | 633 449 |
– Väestötiheys | 7 030,5 as./km² |
Kööpenhamina (tansk. København) on Tanskan Pääkaupunkialueella sijaitseva kunta. Vuoden 2020 alussa kunnassa oli 633 449 asukasta, ja sen pinta-ala oli 90,1 neliökilometriä.[1][2] Kunnan keskustaajama on Kööpenhaminan kaupunki.
Vuoteen 2007 saakka Kööpenhaminan kuntaa ympäröi Kööpenhaminan amt (tansk. Københavns Amt), johon Kööpenhamina itse ei kuitenkaan kuulunut. Kööpenhaminalla itsellään oli amtin oikeudet, mutta sekaannuksen välttämiseksi sitä ei kutsuttu amtiksi, vaan kaupungiksi tai kunnaksi. 1. tammikuuta 2007 Tanskan kuntauudistuksen yhteydessä Kööpenhaminan erityisoikeudet amtina lakkautettiin.lähde?