Langelinie

Tämän artikkelin tarkoituksena on käsitellä kysymystä Langelinie:stä, joka on viime aikoina noussut erityisen tärkeäksi, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Langelinie:n jälkeen on syntynyt keskusteluja ja kiistoja, jotka ovat kiinnittäneet asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja herättäneet kasvavaa kiinnostusta ymmärtää niiden vaikutukset ja seuraukset. Samoin Langelinie on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka pyrkivät selventämään sen monia puolia ja syventämään sen vaikutusta eri alueilla. Tässä mielessä Langelinie:een liittyviä olennaisia ​​näkökohtia käsitellään tarkoituksena tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä aiheesta.

Langelinie
Den Lange Linie
Langelinien promenadi vuonna 2005.
Langelinien promenadi vuonna 2005.
Maa Tanska
Tieluokka kävelykatu
Pituus 1,8 km

Langelinie (aik. Den Lange Linie) on Kööpenhaminan satama-alueella sijaitseva rantakatu. Langelinie on osa Kastelletin ulkoaluetta, joka 1800-luvulla muodosti eteläisen osan Svanemølleniin asti ulottuneesta merenrantakadusta. Vapaasataman rakentamisen jälkeen 1894 kävelykatu tuhouti ja sen tilalle rakennettiin 1,5 kilometrin mittainen satama-alue, jossa sekä Churchillparken-puisto, venesatama ja kävelykadun laituri. Langelinien laituri on Kööpenhaminan sataman tervehdyslaituri ja maailman toiseksi pisin ristelijälaituri.[1][2]

Langelinien huomattavimpia rakennuksia ovat englantilainen Pyhän Albanin kirkko, Vapauden museo sekä ravintola Langeliniepavillonen. Langelinien muistomerkkeihin lukeutuvat Anders Bundgaardin Gefion-suihkulähde (1908), Svend Rathsackin ja Ivar Bentsenin muistomerkki tanskalaisten merimiesten muistoksi (1928) sekä Edvard Eriksenin Pieni merenneito-patsas (1913).[1][2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Antonia Cunningham: Top 10 – Kööpenhamina, s. 8. WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39982-8
  2. ↑ a b Elisabeth Buchwald ja Ole Ventegodt: Langelinie Den Store Danske. 14.5.2014. Viitattu 19.5.2024. (tanskaksi)

Aiheesta muualla