Strøget

Nykymaailmassa Strøget:stä on tullut erittäin tärkeä ja merkityksellinen aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Ajan myötä Strøget:n merkitys on kasvanut ja sillä on merkittävä vaikutus jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisesta ammatilliseen ja sosiaaliseen osa-alueeseen. Kiinnostus Strøget:tä kohtaan on lisääntynyt, mikä herättää monipuolisen ja monipuolisen yleisön kiinnostuksen ja uteliaisuuden. Tämän kasvavan huomion vuoksi on tarpeen syventyä Strøget-aiheeseen ja tutkia sitä ympäröiviä eri näkökulmia ja ulottuvuuksia.

Strøgetia.

Strøget ( tai ) on yhteisnimitys muutamalle toistensa jatkeina olevalle kadulle ja niiden välillä sijaitsevalle aukiolle Tanskan pääkaupungin Kööpenhaminan keskustassa. Sen muodostavat Frederiksberggade, Nytorv, Gammeltorv, Nygade, Vimmelskaftet, Amagertorv ja Østergade. Ne ovat kävelykatuja, ja yhdessä ne muodostavat Euroopan pisimmän kävelykadun.[1]

Yhteensä Strøget on noin 1,1 kilometrin pituinen ja ulottuu Rådhuspladsenilta Kongens Nytorv -aukiolle. Strøget on merkittävä turistinähtävyys ja yksi Euroopan vanhimmista kävelykaduista. Kaduilla kulkee päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Yhteisnimitystä Strøget alettiin mainituista kaduista käyttää 1800-luvun lopulla. Kävelykaduksi Strøget luotiin 1960-luvulla, kun ajoneuvot alkoivat saada merkittävää jalansijaa Kööpenhaminan vanhankaupungin kaduilla. Paikallispoliitikot halusivat säästää osan kaduista ainoastaan jalankulkijoille.

Lähteet

  1. ↑ Facts about Copenhagen (Shopping) visitcopenhagen.com. Arkistoitu 13.2.2007. Viitattu 25.4.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla