Chaniá (alueyksikkö)
Tänään puhumme Chaniá (alueyksikkö):stä, aiheesta, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Chaniá (alueyksikkö) on aihe, jota on tutkittu ja analysoitu eri aloilla psykologiasta politiikkaan, mukaan lukien populaarikulttuuri ja teknologia. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Chaniá (alueyksikkö):stä, jossa käsitellään sen eri puolia ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään. Näitä linjoja pitkin tutkimme Chaniá (alueyksikkö):n tärkeimpiä näkökohtia, tarkastelemme sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Epäilemättä Chaniá (alueyksikkö) on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, ja on tärkeää ymmärtää se syvällisesti ymmärtääksemme paremmin maailmaa, jossa elämme.
| Chanián alueyksikkö Περιφερειακή ενότητα Χανίων |
|
|---|---|
| Alueyksikkö | |
 Sijainti |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Kreeta |
| Alue | Kreeta |
| Kuntia | 7 |
| Perustettu | 1.1.2011 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Chaniá |
| Pinta-ala | 2 376 km² |
| Väkiluku (2011) | 156 585[1] |
| – väestötiheys | 65,90 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – NUTS | EL434 |
| www.chania.eu | |
Chanián alueyksikkö[2] (kreik. Περιφερειακή ενότητα Χανίων, Perifereiakí enótita Chaníon) on yksi Kreikan alueyksiköistä. Se sijaitsee Kreetan alueella ja sen hallinnollinen keskus on Chaniá.[3] Alueyksikön pinta-ala on 2 376 neliökilometriä ja asukasluku 156 585 (vuonna 2011).[1][4]
Alueyksikkö sijaitsee Kreetan saaren länsiosassa. Se perustettiin vuoden 2011 alusta Kallikrates-suunnitelman myötä ja se korvasi tuolloin lakkautetun Chanián prefektuurin (Νομός Χανίων, Nomós Chaníon).[5][6]
Maantiede
Chanián alueyksikkö kattaa koko Kreetan saaren länsiosan.[7][8] Alueyksikkö rajautuu etelässä Välimereen kuuluvaan Libyanmereen ja pohjoisessa vastaavasti Egeanmereen, joka myös on osa Välimerta. Idässä alueyksikkö rajautuu Réthymnon alueyksikköön.[9][8]
Alueen pääkaupunki Chaniá on Kreetan toiseksi suurin kaupunki. Chanián alueyksikköön kuuluu Gávdoksen saari, jolla sijaitsee Euroopan eteläisin kohta.[10] Alueen eteläosassa puolestaan sijaitsee Lefká Óri -vuoristo,[7] jossa sijaitsee Kreetan toiseksi korkein huippu, 2 456 metriä korkea Páchnes.[11] Vuoristo on vaikeakulkuista ja siellä sijaitsee Euroopan pisimpiin ja syvimpiin kuuluva rotko, Samarián rotko.[12][7]
Alueen muita nähtävyyksiä tai käyntikohteita ovat Chanián vanhakaupunki ja satama, Chanián arkeologinen museo, lukuisat Akrotírin niemellä sijaitsevat luostarit, kuten Gouvernéton luostari ja Pyhän Kolminaisuuden luostari, sekä Elafonísin ja Falásarnan uimarannat.[7]
Kunnat
Alueyksikkö jakaantuu seitsemään kuntaan seuraavasti:[1][3]
| Kartta | Kunta | Kuntakeskus | Väkiluku | |
|---|---|---|---|---|
|
1 | Chaniá | Chaniá | 108 642 |
| 2 | Apokóronas | Vrýses | 12 807 | |
| 3 | Gávdos | Kastrí | 152 | |
| 4 | Kántanos-Sélino | Palaióchora | 5 431 | |
| 5 | Kíssamos | Kíssamos | 10 790 | |
| 6 | Plataniás | Geráni | 16 874 | |
| 7 | Sfakiá | Sfakiá | 1 889 | |
Entisen prefektuurin kunnat
.jpg)
Ennen vuoden 2011 aluehallintouudistusta alue jakaantui 23 kuntaan ja kahteen itsenäiseen kyläkuntaan seuraavasti:[13]
| Kunta (dímos) | Väkiluku (2001) |
|---|---|
| Akrotíri | 10 321 |
| Anatolikó Sélino | 1 468 |
| Arménoi | 3 250 |
| Elefthérios Venizélos | 10 586 |
| Fres | 1 122 |
| Georgioúpoli | 2 483 |
| Chaniá | 53 373 |
| Inachóri | 1 443 |
| Kántanos | 1 607 |
| Keramiá | 1 630 |
| Kíssamos | 7 463 |
| Kolymvári | 5 346 |
| Kryonerída | 2 330 |
| Mousoúroi | 4 755 |
| Mýthimna | 2 914 |
| Néa Kydonía | 7 301 |
| Pelekános | 4 259 |
| Plataniás | 5 225 |
| Sfakiá | 2 446 |
| Soúda | 7 840 |
| Thériso | 6 313 |
| Vámos | 2 932 |
| Voukoliés | 3 296 |
| Kyläkunta (koinótita) | Väkiluku (2001) |
| Así Goniá | 586 |
| Gávdos | 98 |
Lähteet
- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- ↑ Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 36. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ a b Άρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης (PDF) (Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας. 11.8.2010. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ). Viitattu 9.6.2014.
- ↑ Administrations of Greece Statoids. Viitattu 9.6.2014.
- ↑ Press release: Publication of provisional results of the 2011 Population Census (PDF) 22.7.2011. Pireus: The Hellenic Statistical Authority (ELSTAT). Viitattu 20.4.2012. (englanniksi)
- ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (XLS) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Viitattu 20.4.2012. (kreikaksi)
- ↑ a b c d Hanna, Nick: Kreeta, s. 6, 101. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ a b Χάρτες Καλλικράτη OKXE. Viitattu 20.4.2012. (kreikaksi)
- ↑ Hanna, Nick: Kreeta, s. kartta. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ Andersson, Per J.: Ateena ja Kreikan saaret, s. 380. (Ruots. alkuteos: Greklands öar och Aten, suom. Färm, Anna; Söderholm, Linda) Image Kustannus Oy, 2005. ISBN 952-99247-3-9
- ↑ Hanna, Nick: Kreeta, s. 6. (Engl. alkuteos: Globetrotter Travel Guide Crete, suom. Roinila, Maija) Köln, Saksa: Könemann Verlagsgesellschaft mbH, 2000. ISBN 3-8290-3261-7
- ↑ Samaria – Euroopan pisin ja syvin rotko Kreeta.info. Arkistoitu 6.6.2010. Viitattu 24.1.2010.
- ↑ Väestönlaskenta 2001 (PDF) Εθνική Στατιστική Υπηρεσία της Ελλάδος (ΕΣΥΕ). Arkistoitu 24.6.2008. Viitattu 24.1.2010. (kreikaksi)
Aiheesta muualla
- Περιφερειακή ενότητα Χανίων. Chanián alueyksikön kotisivu. (kreikaksi) (englanniksi)
