Nykymaailmassa Corryocactus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Corryocactus on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja useilla eri aloilla joko ihmisten jokapäiväiseen elämään, maailmantalouteen tai roolistaan teknologian kehityksessä johtuen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Corryocactus:n eri puolia ja näkökulmia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Corryocactus | |
---|---|
![]() Corryocactus brevistylus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | koppisiemeniset Angiospermae |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
Alaheimo: | Cactoideae |
Tribus: | Pachycereeae |
Suku: |
Corryocactus Britton & Rose (1920) |
Corryocactus on eteläamerikkalainen, pensas- tai puumaisia lajeja sisältävä kaktuskasvisuku, jonka tieteellinen nimi tulee erään rautatievirkailijan nimestä (T. A. Corry). Hän auttoi suvun nimeäjiä heidän tutkimusmatkoillaan Perussa.[1]
Suvun lajit ovat pylväsmäisiä ja haarovia kaktuksia, joilla on vahvat piikit. Niiden 1–5 m pitkät varret ovat tukevia tai hoikkia, pystykasvuisia, maanmyötäisiä tai toisinaan suikertavia ja jopa maavarsimaisia. Kussakin varressa on 4-10 selvästi erottuvaa uurretta. Piikit ovat tukevia, teräviä ja enimmäkseen pystyjä.[1]
Corryocactus-lajien keltaiset, oranssiset tai purppuraiset kukat ovat avoinna päivisin ja ovat muodoltaan kellomaisia tai leveän suppilomaisia. Pohjusmalja on niissä lyhyt, ja sitä peittävät tiheästi pienet suomut ja areolit, joissa on ruskeaa tai mustaa villaa ja piikkejä. Kehälehdet ovat myös lyhyitä, ja heteet kiinnittyvät teriön nieluun. Kukasta kehittyy pallomainen, mehevä ja syötävä hedelmä, jonka pinnalla on helposti poistettavia piikkirykelmiä. Siemenet ovat pieniä, muodoltaan vinosti soikeita, pinnaltaan sileitä tai nystermäisiä, toisinaan ryppyisiä.[1]
Suvun lajit kasvavat Perussa, Länsi-Boliviassa ja Pohjois-Chilessä merenpinnan tasosta yli 4500 m:n korkeuteen asti Andeilla.[1]
Corryocactus-lajeja tunnetaan tässä käytetyssä kaktusluokittelussa 12.[1]