Nykymaailmassa Count Basie on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnassamme. Count Basie:stä on tullut kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa joko populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä, poliittisen vaikutuksensa tai viihdemaailman merkityksen vuoksi. Vuosien varrella Count Basie on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja keskusteluja sekä herättänyt kiinnostusta eri alojen asiantuntijoissa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Count Basie:n eri puolia ja sen vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaamme.
Count Basie | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. elokuuta 1904 |
Kuollut | 26. huhtikuuta 1984 (79 vuotta) |
Ammatti | muusikko, orkesterinjohtaja, säveltäjä |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Count Basie |
Aktiivisena | 1924–1984 |
Tyylilajit | swing, big band |
Soittimet | piano, urut |
Levy-yhtiöt | Mercury Records, RCA Records, Apex ja Decca Records |
|
William "Count" Basie (21. elokuuta 1904 Red Bank, New Jersey – 26. huhtikuuta 1984 Hollywood, Florida) oli yhdysvaltalainen jazzpianisti, -urkuri ja orkesterinjohtaja.
Basie aloitti uransa kiertävän vaudevilleseurueen muusikkona vuonna 1924. Näillä kiertueilla hän tutustui jazzmuusikoihin. Vuonna 1929 hän liittyi Bennie Motenin yhtyeeseen. Ensimmäisen oman yhtyeensä hän perusti vuonna 1934, mutta palasi hetkeksi yhteistyöhön Motenin kanssa. Tämän kuoltua vuonna 1935 hän perusti jälleen oman yhtyeen.
Basie oli yhteistyössä Ella Fitzgeraldin kanssa, ja levyä Ella and Basie! pidetään Fitzgeraldin parhaimpiin kuuluvana. Yhteistyössä Frank Sinatran kanssa syntyivät levyt Sinatra-Basie (1963) ja It Might As Well Be Swing (1964), jotka ovat Sinatran uran huippuja.
Count Basien albumi Atomic Mr. Basie (1957) valittiin mukaan vuonna 2005 julkaistuun englanninkieliseen hakuteokseen 1001 Albums You Must Hear Before You Die.[1]