Craig Venter
Nykymaailmassa Craig Venter:llä on tärkeä rooli eri elämänalueilla. Sen merkitys näkyy yhteiskunnassa, taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Craig Venter on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena eri aikoina ja yhteyksissä, mikä osoittaa sen merkityksellisyyden ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme Craig Venter:n vaikutusta ja vaikutusta yhteiskunnan eri osa-alueisiin sekä sen kehitystä historian aikana. Lisäksi analysoimme, kuinka Craig Venter on edelleen keskustelun ja pohdinnan aihe tänään ja kuinka sen merkitys on muuttunut ajan myötä.
John Craig Venter (s. 14. helmikuuta 1946, Salt Lake City, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen biologi, geneetikko ja liikemies.
Ura
Värväydyttyään Yhdysvaltain laivastoon ja suoritettuaan asevelvollisuutensa Vietnamin sodassa, Venter aloitti akateemisen uransa Kalifornian College of San Mateossa. Palattuaan sodasta Venter valmistui biokemian kandidaatiksi 1972. Vuonna 1975 hän valmistui fysio- ja farmakologian tohtoriksi San Diegon University of Californiassa. Työskenneltyään professorina Buffalon State University of New Yorkissa, hän siirtyi vuonna 1984 National Institutes of Healthiin. 1990-luvulla hänestä tuli maailmankuulu, kun hän kiihdytti ihmisen geenikartoituksen uuteen vaiheeseen.
Saavutuksia
Venterin ensimmäinen yhtiö oli Celera Genomics. Vuonna 1992 hän perusti The Institute for Genomic Research (TIGR) -yhtiön, jonka hallituksen puheenjohtajana hän myös toimii. Lisäksi hän on myös J. Craig Venter Instituutin puheenjohtaja.[1]
Kesäkuussa 2005 Venter perusti Synthetic Genomics -yhtiön, jonka päämääränä on rakentaa eliö, jossa on mahdollisimman vähän geenejä. Venterin ryhmä onkin lähellä tavoitetta, Synthetic Genomics on siirtänyt Mycoplasma genitalium -bakteerista pois 101 geeniä sen 482 geenistä. Bakteeri on silti pysynyt elossa ja kopioitunut.[2]
Vuonna 2007 Venter pääsi Time-lehden "Maailman vaikutusvaltaisimmat ihmiset" -listalle.
Lähteet
- ↑ The Board of Directors J. Craig Venter Institute. Viitattu 18. kesäkuuta 2007.
- ↑ Timo Paukku: Geneetikko hakee patenttia tekoelämälle 18. kesäkuuta 2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 22.8.2007. Viitattu 18. kesäkuuta 2007.
