Daphnia
Tässä artikkelissa tutkimme Daphnia:n aihetta yksityiskohtaisesti ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Daphnia on ollut keskustelun ja keskustelun aiheena jo vuosia, ja sen vaikutus kattaa eri alueita kulttuurista politiikkaan, teknologian ja tieteen kautta. Tämän analyysin aikana tarkastelemme Daphnia:tä ympäröiviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Samoin tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Daphnia:stä, tavoitteenamme tarjota panoraama ja täydellinen näkemys sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa. Liity kanssamme tälle Daphnia:n löytö- ja pohdiskelumatkalle!
| Daphnia | |
|---|---|
 Daphnia pulex |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kidusjalkaiset Branchiopoda |
| Lahko: | Diplostraca |
| Alalahko: | Vesikirput Cladocera |
| Heimo: | Daphniidae |
| Suku: |
Daphnia Müller, 1785 |
| Katso myös | |
Daphnia, piippovesikirput, on kidusjalkaisiin (Branchiopoda) kuuluva pienikokoisten planktonäyriäisten suku.
Vilkkaasti uivia, yleensä alle parimillisiä Daphnia-vesikirppuja voi tarkkailla paljain silminkin. Niiden toiset tuntosarvet ovat kehittyneet uimavälineiksi, soutusarviksi, joiden avulla ne liikkuvat kirppumaisesti nykäyksittäin. Kesällä naarat lisääntyvät ilman hedelmöitystä, jolloin kaikki jälkeläiset ovat myös naaraita. Näin jokainen yksilö pystyy lisääntymään ja populaatio kasvaa nopeasti. Syksyllä vesien jäähtyessä syntyy myös koiraita. Niiden hedelmöittämät naaraat tuottavat pohjaan painuvia, talvehtimiskykyisiä kestomunia, joista seuraavana kesänä syntyy uusi sukupolvi. Aikuiset vesikirput kuolevat loppusyksyllä. Vesikirpuilla on myös suu, suolisto ja ulostusaukko, jotka voi nähdä helposti mikroskoopilla.
Daphnia-suvun vesikirppuja käytetään muun muassa koe-eläiminä ekotoksikologiassa, ympäristömyrkkyjen haitallisuutta arvioitaessa, sillä ne reagoivat myrkkyihin herkästi mutta myös sopeutuvat. Daphnia pulex -lajin perimä selvitettiin ensimmäisenä äyriäisenä vuonna 2011, jolloin siinä havaittiin enemmän geenejä kuin millään muulla siihen mennessä selvitetyllä eläimellä.[1]
Suomen lajit[2]
" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Daphnia cristata
- Daphnia cucullata
- Daphnia galeata
- Daphnia lacustris
- Daphnia longiremis
- Daphnia longispina - nastavesikirppu
- Daphnia magna - isovesikirppu
- Daphnia pulex
- Daphnia similis
- Daphnia umbra
Lähteet
- Holopainen M, Raekunnas M, Reinikkala P ym.: Vedet. Luonnonkirja 7-9. (biologian oppikirja yläkouluun) WSOY, 2006. ISBN 978-9-5102-8628-9
Viitteet
- ↑ Ensimmäisen äyriäisen perimä kartoitettiin Tiede. 2011. Viitattu 13.9.2017.
- ↑ Piippovesikirput - Daphnia Suomen Lajitietokeskus laji.fi (2023)