Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Delion (Paros):n kiehtovaan maailmaan. Etsitpä tietoa tästä aiheesta, yrität ymmärtää sen tärkeyttä tänään tai haluat vain löytää jotain uutta, olet tullut oikeaan paikkaan. Seuraavilla riveillä tutkimme Delion (Paros):een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen käytännön sovelluksiin jokapäiväisessä elämässä. Valmistaudu uppoutumaan tiedon ja löytöjen matkalle, joka antaa sinulle uuden näkökulman Delion (Paros):een. Älä jää paitsi!
Delion | |
---|---|
Δήλιον | |
![]() Delionin raunioita. |
|
Sijainti | Paroikiá, Páros, Etelä-Egean saaret, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | pyhäkkö ja temppeli |
Perustettu | 800-luku eaa.? |
Valmistumisvuosi | 400-luku eaa. |
Tyylisuunta | doorilainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Delion (m.kreik. Δήλιον, Dēlion, lat. Delium) eli Delionin Apollonin ja Artemiin pyhäkkö tai Deloslaisten jumalten pyhäkkö oli antiikin aikainen pyhäkkö Paroksen saarella lähellä Paroksen kaupunkia. Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisen Paroikián kaupungin ja sen satamalahden pohjoispuolella.[1][2]
Delion oli omistettu Deloksen jumalille eli Deloksella syntyneille Apollonille ja Artemiille sekä saarella myös palvotuille Zeus Kynthiokselle ja Athene Kynthialle. Pyhäkköön kuulunut temppeli oli rakennettu klassisella kaudella noin 400-luvun eaa. alkupuolella, mutta paikalla on ollut varhaisempi rakennus arkaaisella kaudella 600- tai 500-luvulta eaa. Pyhäkkö on mahdollisesti perustettu jo geometrisella kaudella 800-luvulla eaa. Vanhimmat jäänteet samalla paikalla ovat peräisin kykladisen kauden hautausmaasta noin ajalta 3000 eaa.[1][2][3]
Delion sijaitsi antiikin Paroksen kaupungin pohjoispuolella Kynthoksen kukkulalla, joka nykyisin tunnetaan nimillä Kástro ja Vígla. Kukkulan korkeus on noin 150 metriä merenpinnasta laskettuna. Paikka sijaitsi lähellä Paroksen saaren Deloksen puoleista rantaa, ja sieltä oli näköyhteys Delokselle, jossa sijaitsi tunnetumpi pyhäkköalue.[1][2]
Pyhäkköä ympäröi noin 26 x 24 metrin kokoinen marmorista rakennettu peribolos-aitaus, jonka sisäänkäynti oli etelästä. Alueen luoteiskulmassa oli pieni doorilaista tyyliä edustanut temppeli. Se oli prostylos-temppeli, jonka julkisivussa oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Temppelin perustusten koko oli noin 9,5 x 5,4 metriä. Perustukset ovat säilyneet. Temppelin harjakatto oli koristeltu akroterioneilla sekä leijonanpäisillä gargoileilla.[1][3]
Temppelin vierestä on löydetty hestiatorioniksi eli pitosaleiksi oletettu rakennus, joka koostuu huoneista, joiden keskellä on ollut lattiamosaiikit ja ympärillä leposohvat. Pyhäkkökokonaisuuteen kuuluu myös alttari.[1]
Pyhäkköalueelta on löydetty suuri määrä veistoksia, pienoispatsaita, keramiikkaa ja muita votiiviesineitä. Merkittävin on suurikokoisen, noin kolme metriä korkean Artemiin patsaan torso. Löytöihin kuuluu myös rakennusten koristeosia. Esinelöydöt ovat nykyisin Pároksen arkeologisessa museossa.[3]