Pároksen arkeologinen museo

Pároksen arkeologinen museo on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion kautta historian. Löytämisestään lähtien se on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tiedemiehissä ja suuressa yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme Pároksen arkeologinen museo:n eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä tänään ja sen roolia tulevaisuudessa. Pároksen arkeologinen museo on jättänyt lähtemättömän jäljen ympärillämme olevaan maailmaan populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen tieteessä ja teknologiassa. Kattavan analyysin avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa aihetta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Pároksen arkeologinen museo
Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου
Pároksen arkeologinen museo.
Pároksen arkeologinen museo.
Tyyppi arkeologinen museo
Sijainti Paroikiá, Páros, Etelä-Egean saaret, Kreikka
Perustettu 1950-luku
Koordinaatit 37°5′4″N, 25°9′10″E
Kartta
Pároksen arkeologinen museo

Pároksen arkeologinen museo (kreik. Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου, Archaiologikó Mouseío Párou) on arkeologinen museo Paroikián kaupungissa Pároksen saarella Kreikassa. Se esittelee saarelta ja sen ympäristöstä löydettyä pääosin antiikin aikaista esineistöä.[1][2]

Museo on perustettu ja rakennettu 1950-luvulla. Museota on laajennettu vuosien varrella, ja sinne on koottu Pároksella sekä muun muassa Antíparoksella ja Despotikólla tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa löydettyä esineistöä.[1][3] Museo sijaitsee Paroikián keskustan itäpuolella lähellä Panagía Ekatontapylianín kirkkoa.

Kokoelmat

Museon kokoelmiin kuuluu esineitä neoliittiselta kivikaudelta roomalaiselle kaudelle saakka erityisesti antiikin Paroksen kaupungista ja sen vallassa olleelta alueelta. Esineisiin kuuluu veistoksia, jotka on tehty tunnetusta paikallisesta paroslaisesta marmorista, sekä muun muassa keramiikkaa, lasiesineitä, lattiamosaiikkeja, rakennusten koristeosia ja sarkofageja.[2][3]

Merkittävimpiin esineisiin lukeutuvat muun muassa neoliittisen ajan naisfiguriini;[3] Apollonin temppelin löydöt Despotikón saarelta;[4] marmorinen gorgo 500-luvulta eaa.; Arkhilokheionin eli runoilija Arkhilokhoksen heroonin marmoriset reliefilaatat samoin 500-luvulta eaa.; marmoriset Artemiin patsaat Delionin Apollonin ja Artemiin pyhäköstä 400- ja 300-luvuilta eaa.; marmorinen Niken patsas noin vuodelta 470 eaa.; valtaistuimella istuvaa jumalatarta esittävä patsas; sekä niin kutsutun Paroslaisen kronikan osan sisältävä stele (Marmor Parium) 200-luvulta eaa.[3][5]

  • Astia neoliittiselta kaudelta, 3000-luku eaa.
    Astia neoliittiselta kaudelta, 3000-luku eaa.
  • Varhaiskykladista keramiikkaa, n. 3200–2300 eaa.
    Varhaiskykladista keramiikkaa, n. 3200–2300 eaa.
  • Kykladinen idoli, n. 3000–2500 eaa.
    Kykladinen idoli, n. 3000–2500 eaa.
  • Keskikykladinen pithos, n. 2300–1600 eaa.
    Keskikykladinen pithos, n. 2300–1600 eaa.
  • Mykeneläisen ajan keramiikkaa, n. 1300–1150 eaa.
    Mykeneläisen ajan keramiikkaa, n. 1300–1150 eaa.
  • Esinelöytöjä Delionista, n. 800–500 eaa.
    Esinelöytöjä Delionista, n. 800–500 eaa.
  • Geometrisen kauden astia Delionista, n. 800–700 eaa.
    Geometrisen kauden astia Delionista, n. 800–700 eaa.
  • Gorgo, n. 550 eaa.
    Gorgo, n. 550 eaa.
  • Arkhilokhos kuolinvuoteellaan, reliefi Arkhilokheionista, n. 500 eaa.
    Arkhilokhos kuolinvuoteellaan, reliefi Arkhilokheionista, n. 500 eaa.
  • Suurikokoinen Artemiin patsas, n. 490–480 eaa.
    Suurikokoinen Artemiin patsas, n. 490–480 eaa.
  • Artemiin patsas Delionista, n. 360 eaa.
    Artemiin patsas Delionista, n. 360 eaa.
  • Paroslaisen kronikan osan sisältävä stele, 200-luku eaa.
    Paroslaisen kronikan osan sisältävä stele, 200-luku eaa.
  • Roomalainen lattiamosaiikki, 200-luku jaa.
    Roomalainen lattiamosaiikki, 200-luku jaa.
  • Keramiikkaa ja lasiesineitä.
    Keramiikkaa ja lasiesineitä.
  • Sarkofagi.
    Sarkofagi.

Lähteet

  1. ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 7.3.2016.
  2. ↑ a b Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 7.3.2016.
  3. ↑ a b c d Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου Imagine Paros. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 7.3.2016.
  4. ↑ Leonard, John: Apollo’s Other Home: Despotiko Island Steps Out of Delos’ Shadow Greece Is. 6.2.2019. Viitattu 11.1.2021.
  5. ↑ Αρχαιολογικό Μουσείο Πάρου Greek Travel Pages. Viitattu 7.3.2016.

Aiheesta muualla