Dikdikit

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Dikdikit:n jännittävään maailmaan, aiheeseen, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen historian aikana. Dikdikit on aihe, jota on tutkittu laajasti ja josta on kirjoitettu lukuisia kirjoja ja artikkeleita vuosien varrella. Tässä artikkelissa pyrimme tutkimaan Dikdikit:n eri puolia sen alkuperästä sen käytännön sovelluksiin jokapäiväisessä elämässä. Näillä linjoilla saamme selville, mitä Dikdikit on, mitkä ovat sen pääominaisuudet ja miksi on tärkeää omistaa siihen aikaa ja huomiota. Lisäksi analysoimme joitain Dikdikit:n ympärillä syntyneitä teorioita ja keskusteluja sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Tämän artikkelin tavoitteena on viime kädessä tarjota kattava ja rikastuttava näkemys Dikdikit:stä, jotta lukija voi laajentaa tietämystään ja ymmärtää tämän aiheen tärkeyden nykymaailmassa.

Dikdikit
Kirkindikdikantilooppi (Madoqua kirkii)
Kirkindikdikantilooppi (Madoqua kirkii)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Gasellit Antilopinae
Suku: Dikdikit
Madoqua
Ogilby, 1837
Lajit[1][2]
Katso myös

  Dikdikit Wikispeciesissä
  Dikdikit Commonsissa

Dikdikit[2], aiemmin kärsäantiloopit[3] (Madoqua), on pienten gasellien alaheimoon kuuluvien sorkkaeläinten suku. Täysikasvuisten yksilöiden säkäkorkeus on 30–40 senttimetriä ja paino 3–5 kiloa. Naaraat ovat hieman uroksia kookkaampia. Dikdikien tuntomerkkejä ovat vaaleat laikut silmien ympärillä ja pitkulainen kuono. Uroksella on pienet ja pystyt, noin 7,5 cm pitkät sarvet. Dikdikit ja niitä hieman suuremman kalliohyppijän erottaa siitä, että dikdikit liikkuvat vain maassa. Dikdiknaaraat saavat vuodessa kaksi poikasta. Dikdikejä tavataan itäisessä ja eteläisessä Afrikassa.

Lähteet

  1. ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Madoqua Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 30.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b Dikdikit – Madoqua laji.fi Suomen Lajitietokeskus
  3. ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 828. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6