Domra

Nykymaailmassa Domra on erittäin tärkeä asia, joka vaikuttaa yhteiskuntaan eri näkökulmista. Vuosikymmenten ajan Domra on ollut eri alojen asiantuntijoiden, tutkijoiden ja ammattilaisten tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena. Sen vaikutus vaihtelee taloudesta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Domra:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita, joita sen kehittäminen voi sisältää. Alkuperäistään nykypäivään Domra on aiheuttanut loputtomia keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat osaltaan rikastaneet tietoa tästä ilmiöstä.

Domra
Soitinryhmä Kielisoitin
Alkuperämaa / ‑alue Venäjä
Liittyvä musiikin tyylilaji kansanmusiikki
Samankaltaisia soittimia balalaikka, banjo, luuttu

Domra (ven. домра) on venäläinen sormintasoitin, joka muistuttaa balalaikkaa. Siinä on pitkä otelauta ja kolme tai neljä kieltä. Nelikielistä domraa soitetaan pääasiassa Ukrainassa.

Domra on kehittynyt dombrasta, kaksikielisestä kielisoittimesta, jonka mongolivalloittajat toivat mukanaan Venäjälle.[1]

Tsaari Aleksei Mihailovitš kielsi domran soittamisen valtakunnassaan 1600-luvulla.[1] Soittimet kerättiin ja poltettiin julkisesti roviolla.[1] Kiellon tarkoituksena oli "kohottaa moraalia ja tuhota taikausko".[2] Ajalta ei ole säilynyt ainuttakaan soitinta.[2]

Lähteet

  • Kari Dahlblom, Pentti Yrjänäinen: Domra (pdf) Kantele. nro 4/2006. Lahti: Kanteleliitto ry. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 6.9.2009.

Viitteet

  1. a b c Intrada - Domra (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b Dahlblom, Yrjänäinen

Aiheesta muualla