Nykymaailmassa Drina:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Drina:stä on tullut keskeinen viitepiste nyky-yhteiskunnassa joko kulttuurin, sosiaalisen, tieteen tai teknologian alalla merkityksellisyytensä vuoksi. Vuosien varrella Drina on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja harrastajien uteliaisuutta ja tuottanut valtavan määrän tietoa ja keskustelua tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Drina:n monia puolia, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja tarjoamme maailmanlaajuisen näkemyksen sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyään.
Drina | |
---|---|
![]() |
|
Alkulähde | Maglić- ja Pivska planina -vuorten rinteillä |
Laskupaikka | Sava |
Maat | Bosnia ja Hertsegovina, Serbia |
Pituus | 346 km |
Virtaama | 125–370 m³/s |
Valuma-alue | 19 570 km² |
![]() |
Drina (serb. Дрина) on Tonavan sivujoen Savan sivujoki. Se on pituudeltaan 346 kilometriä, ja se muodostaa suuren osan Bosnia ja Hertsegovinan ja Serbian rajasta. Drinan 19 570 neliökilometrin valuma-alueeseen kuuluu osia Bosnia ja Hertsegovinasta ja Serbiasta sekä Montenegrosta ja Albaniasta.[1][2]
Drinan valuma-alue sijaitsee Dinaaristen alppien keskiosissa. Se saa alkunsa Bosnia ja Hertsegovinassa Tara- ja Pivajokien yhdistyessä.[2] Drinan yläjuoksu on kapea, ja se virtaa monissa kanjoneissa. Alajuoksultaan Drina on leveämpi.[3]
Merkittävimmät kaupungit Drinan varrella ovat Bosnia ja Hertsegovinassa Goražde, Višegrad, Zvornik ja Bijeljina sekä Serbiassa Bajina Bašta ja Loznica.[2]
Drinan valuma-alueen biodiversiteetti on korkea, ja alueella onkin monia suojelualueita. Valuma-alueen yläjuoksulla on Durmitorin kansallispuisto ja Drinan varrella sijaitsee Taran kansallispuisto.[4]