Eino Kuusi

Tässä artikkelissa tutkimme Eino Kuusi:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Eino Kuusi on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa yhteiskunnallisen vaikutuksensa ja jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin. Seuraavilla sivuilla tutkimme Eino Kuusi:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutuksia niinkin erilaisilla aloilla kuin tiede, kulttuuri, politiikka ja talous. Yksityiskohtaisen ja kattavan lähestymistavan avulla tämän artikkelin tavoitteena on tarjota täydellinen ja ajan tasalla oleva näkemys Eino Kuusi:stä ja antaa lukijoille syvemmän käsityksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Eino Kuusi.

Eino Akseli Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 19. helmikuuta 1880 Helsinki – 26. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen sosiaalipoliitikko, professori ja ministeri.

Eino Kuusi kuului Granfelt-aatelissukuun.[1] Hänen vanhempansa olivat kansanvalistaja ja raittiusmies Aksel August Granfelt sekä opettaja ja kirjailija Mandi Granfelt.[2]

Kuusi pääsi ylioppilaaksi 1898, valmistui filosofian kandidaatiksi 1904 ja väitteli tohtoriksi 1915. Kuusen väitöskirjan aiheena oli silloin Suomessa ajankohtainen talviajan työttömyys, joka vaivasi etenkin suurten kaupunkien ulkotyöväkeä. Kuusi toimi muun muassa Tarton yliopistossa käytännön taloustieteen professorina sekä Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa sosiaalipolitiikan opettajana ja rehtorina. Hän toimi sosiaaliministerinä Cajanderin I hallituksessa 1922. Hän oli hallituksessa ammattiministerinä.

Eino Kuusi avioitui vuonna 1907 Hanna Bergmanin (1881–1969) kanssa, ja heille syntyi neljä lasta joista yksi oli ulkoministeriön arkistonhoitaja Reino Kuusi. Eino Kuusen veljen Aarne Kuusen poikia olivat kansanrunoudentutkija Matti Kuusi ja yhteiskuntatieteilijä Pekka Kuusi. Hänen toisen veljensä, rovasti ja kirjailija Ilmari Kuusen tytär oli taidemaalari ja graafikko Helmi Kuusi.[3]

Teoksia

  • Talvityöttömyys, sen esiintyminen, syyt ja ehkäisytoimenpiteet Suomen suurimmissa kaupungeissa, väitöskirja. 1914
  • Kauppahistoria: Oppi- ja lukukirja kauppakouluja ja kauppaopistoja varten. Gummerus 1916
  • Työnvälityksen opas. Suomen sosialihallitus 1919
  • Työnvälityskysymyksiä: julkisen työnvälityksen sodanaikainen kehitys Suomessa: työnvälitystoimistoja maalaiskuntiin! Suomen sosialihallitus 1919
  • Huoneenvuokrasäännöstely: katsaus sen tähänastiseen toimeenpanoon maassamme: Huoneenvuokralautakunnat ja Sosialihallituksen neuvottelukunta huoneenvuokrasäännöstelyn uudistamiskysymyksestä. Sosiaaliministeriö 1921
  • Asuntojen tuotanto Suomen kaupungeissa vuosina 1912–1922 ja toimenpiteitä sen elvyttämiseksi. Sosiaaliministeriö 1923
  • Valtion varoilla avustettu yleishyödyllinen rakennustoiminta vuosina 1920–1926. Sosiaaliministeriö 1927
  • Suomen sosialinen suojelutoiminta. Sosiaaliministeriö 1928
  • Sosiaalipolitiikka I–II. WSOY 1931
  • Raittiusvaatimus ja ajan henki. Suomen akateeminen raittiusliitto 1936
  • Sosiaalinen kysymys ja sosiaalinen liike kautta aikojen; täydentänyt ja toimittanut Reino Kuusi. WSOY 1939

Lähteet

  1. ↑ Autio, Veli-Matti: Granfelt (1500–). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 8.6.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Eräsaari, Risto: Kuusi, Eino (1880–1936). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 29.1.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palsta 9. Helsinki: Otava, 1963.

Aiheesta muualla


Edeltäjä:
Vilkku Joukahainen 		Suomen sosiaaliministeri
1922 		Seuraaja:
Oskari Mantere