Matti Kuusi

Tässä artikkelissa aiomme tutkia yksityiskohtaisesti Matti Kuusi:tä ja sen vaikutuksia elämämme eri osa-alueisiin. Matti Kuusi on viime vuosina herättänyt suurta mielenkiintoa ja sen merkitys on näkynyt lukuisissa tutkimuksissa ja tutkimuksissa. Matti Kuusi:llä on perustavanlaatuinen rooli, jota emme voi sivuuttaa sen sosiaalisesta vaikutuksesta sen merkitykseen teknologian alalla. Tässä artikkelissa keskustelemme siitä, miten Matti Kuusi on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa ympäristöämme nykyään. Lisäksi tutkimme Matti Kuusi:n eettisiä ja moraalisia seurauksia sekä mahdollisia tulevaisuudennäkymiä, jotka avautuvat, kun löydämme lisää tästä ilmiöstä.

Matti Kuusi
Matti Kuusi (oik.) sekä Ülo Tedre ja August Annist vuonna 1965.
Matti Kuusi (oik.) sekä Ülo Tedre ja August Annist vuonna 1965.
Henkilötiedot
Syntynyt25. maaliskuuta 1914
Helsinki
Kuollut16. tammikuuta 1998 (83 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue Folkloristiikka, kielitiede, sanonta ja runous
Tunnetut työt Sampo-eepos
Palkinnot Valtion kirjallisuuspalkinto (1948)
Suomen Kulttuurirahaston tunnustus­palkinto (1984)
J. V. Snellman -palkinto (1984)
Suomalaisen Tiede­akatemian kunnia­palkinto (1987)

tytär Outi Lauhakangas

Matti Akseli Kuusi (25. maaliskuuta 1914 Helsinki – 16. tammikuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen kansanrunoudentutkija ja Helsingin yliopiston professori 1959–1977 sekä akateemikko vuodesta 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1950 kertovan kansanrunouden tutkimuksella Sampo-eepos, tutki suomalaisten muinaisrunojen syntyä tyylianalyysin avulla ja sananparsia. Hän osallistui aktiivisesti kulttuurikeskusteluun ja julkaisi suuren määrän artikkeleita ja kirjoja, muun muassa kirjat Vanhan kansan sananlaskuviisaus (1953), Maria Luukan laulut ja loitsut (1983) ja muistelmateoksen Ohituksia (1985).

Kuusen vanhemmat olivat filosofian maisteri, vakuutusyhtiön johtaja Aarne Kuusi (alkujaan Granfelt) ja Alli o.s. Zidbäck. Hänen nuorempi veljensä Pekka Kuusi oli kansanedustaja ja Alkon pääjohtaja. Matti ja Pekka Kuusen setä oli sosiaalipoliitikko Eino Kuusi ja serkku taidemaalari ja graafikko Helmi Kuusi sekä isoisä kansansivistys- ja raittiusmies Aksel August Granfelt.[1]

Matti Kuusi opiskeli 1930-luvulla kirjallisuutta Helsingin yliopistossa, jossa hän sai vaikutteita muun muassa Viljo Tarkiaiselta ja Eino Kailalta. Kuusi oli tällöin mukana myös AKS:n toiminnassa. Vuosina 1936–1937 hän opiskeli Saksassa Alexander von Humboldtin säätiön apurahalla. Jatkosodan aikana Kuusi toimi valistusupseerina. Sodan jälkeen hän toimi Helsingin yliopistossa suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen dosenttina 1951–1959 ja professori 1959–1977.

Matti Kuusi sai Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1984.

Rintamamiesten runokokoelmaa Täältä jostakin varten Kuusi kirjoitti runon "Kuolemanjuoksu". Kokoelman toimitti Olavi Paavolainen, joka piti sitä niin rajuna, että kehotti keventämään alkua, mutta siihen Kuusi ei kyennyt. Runon taustalla oli Kuusen kokemus Tyrjän läpimurtotaistelusta, jossa kaatui kolmisensataa suomalaista sotilasta. Hiukan tarkistettuna mutta olennaisesti samanlaisena se sisältyy Kuusen kokoelmaan Routa liikkuu (1947). Niin Panu Rajala kuin Kuusen elämäkerturi Tellervo Krogerus pitävät runoa ainutlaatuisena sotarunojen joukossa. Rajalan mukaan Kuusella oli maine "AKS:n hovirunoilijana", ja leiman löi juuri Paavolainen.[2]

Matti Kuusi avioitui vuonna 1944 Kaarina Johanna Lumialan kanssa. Heille syntyi neljä lasta, joista tytär Outi Lauhakangas on sananlaskututkija.

Kuusen kehittämä kansainvälinen sananlaskutypologia ja siihen liittyvä tietokanta on käytettävissä verkossa.[3]

Teokset

Kirjoittanut

  • Runon ja raudan kirja, 1935
  • Routa liikkuu, 1947
  • Sampo-eepos, väitöskirja, 1949
  • Sananlaskut ja puheenparret. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1954.
  • Parömiologische Betrachtungen, 1957
  • Regen bei Sonnenschein, 1957
  • Pohjoiset reservit, 1964
  • Ovambo proverbs with African parallels, 1970
  • Ovambo riddles, 1974
  • Veistän pilkat pitkin puuta. Kansanruno-Kalevalan opetusopas, 1976
  • Kansanhuumorin kuka kukin on. 1001 kaskua – 1001 muotokuvaa, 1979
  • Kuusi, Matti ym.: Perinteentutkimuksen perusteita. (Toimittanut Outi Lehtipuro) Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09601-6
  • Kansanhuumorin mitä missä milloinkin, 1981
  • Maria Luukan laulut ja loitsut: Tutkimus läntisimmän Inkerin suomalaisperinteestä. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 379) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983. ISBN 951-717-274-5
  • Kalevala-lipas (Pertti J. Anttosen kanssa), 1985
  • Proverbia septentrionalia (useiden muiden kanssa), 1985
  • Perisuomalaista ja kansainvälistä. (Valikoineet Leea Virtanen, Senni Timonen. Tietolipas 99) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1985. ISBN 951-717-416-0
  • Ohituksia. Helsingissä: Otava, 1985. ISBN 951-1-08614-6
  • Roolit ja särmät: Dokumentteja seitsemältä vuosikymmeneltä. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-09298-7
  • Möykkyjä ja neulasia. Helsingissä: Art House, 1989. ISBN 951-884-035-0
  • Kansanhuumorin parhaat (yhdistetty laitos teoksista Kansanhuumorin kuka kukin on ja Kansanhuumorin mitä missä milloinkin), 1993 ISBN 951-1-13116-8
  • Mind and form in folklore (toimittanut Henni Ilomäki), 1994

Toimituksia

  • Suomen tasavallan presidentit. (Kirjoittajat: Yrjö Blomstedt, Urho Kekkonen, Matti Kurjensaari, Matti Kuusi, Artturi Leinonen, L. A. Puntila, Eino E. Suolahti, Tauno Suontausta ja Kustaa Vilkuna. 8. painos (1. painos 1950)) Porvoo Helsinki: WSOY, 1965.
  • Vanhan kansan sananlaskuviisaus: Suomalaisia elämänohjeita, kansanaforismeja, lentäviä lauseita ja kokkapuheita vuosilta 1544–1926. (Kuvittanut Helga Sjöstedt. 4. painos (1. painos 1953)) Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-02280-2
  • Kuusi, Matti & Laaksonen, Pekka & Konsala, Simo (toim.): Suomen kirjallisuus 1: Kirjoittamaton kirjallisuus. (Kalevalaseuran vuosikirja 66) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura: Otava, 1963.
  • Suomen kansan vertauksia. (Kuvittanut Kimmo Kaivanto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 362) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1960 (2. painos 1979).
  • Kuusi, Matti ym.: Perinteentutkimuksen perusteita. (Toimittanut Outi Lehtipuro) Helsinki: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09601-6
  • Kalevalaista kertomarunoutta. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 362) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1980. ISBN 951-717-232-X
  • Kuusi, Matti & Laaksonen, Pekka & Sihvo, Hannes (toim.): Kirjokannesta kipinä: Kalevalan juhlavuoden satoa. (Kalevalaseuran vuosikirja 66) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1986. ISBN 951-717-438-1
  • Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja. (Esiössä: Folklore. Kuvittanut Hannu Lukkarinen) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-511-6
  • Kuusi, Matti (valikoinut ja toim.): Kansanhuumorin parhaat. (Kansanhuumorin kuka kukin on ilmestynyt ensi kerran 1979, Kansanhuumorin mitä missä milloinkin 1981) Helsingissä: Otava, 1993 (5. painos 2001). ISBN 951-1-13116-8
  • Kuusi, Matti & Lauhakangas, Outi (koonneet): Maailman sananlaskuviisaus. (Kuvittanut Kimmo Kaivanto. 2. painos (1. painos 1960). Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 362) Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-17332-0

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palstat 8–9. Helsinki: Otava, 1963.
  2. ↑ Rajala, Panu: Tulisoihtu pimeään, s. 466–467. WSOY 2014.
  3. ↑ Kansainvälinen Matti Kuusi sananlasku- ja typologiatietokanta.

Kirjallisuutta

  • Krogerus, Tellervo: Sanottu. Tehty: Matti Kuusen elämä 1914–1998. Helsinki: Siltala, 2014. ISBN 978-952-234-194-5
  • Sampo ei sanoja puutu: Matti Kuusen 60-vuotisjuhlakirja. Kalevalaseuran vuosikirja 54. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1974. ISBN 951-0-06229-4
  • Manninen, Kirsti: Matti Kuusi – kansakunnan unilukkari. Helsingissä: Otava, 1984. ISBN 951-1-07750-3

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Matti Kuusi.