Eino Railo

Tässä artikkelissa tutkimme Eino Railo:n vaikutusta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien Eino Railo on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja yleensä kansalaisten huomion, ja siitä on tullut kiinnostava ja tutkimuksen aihe useilla tiedon aloilla. Kautta historian Eino Railo on vaikuttanut merkittävästi ihmiskunnan kehitykseen ja sillä on keskeinen rooli kollektiivisen identiteettimme ja sosiaalisten suhteidemme kehityksessä. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Eino Railo:n monia puolia ja ulottuvuuksia, ymmärrämme sen vaikutuksen menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa sekä sen merkityksen nykyisessä kontekstissa.

Eino Railo
Eino Nyman
Eino Railo noin vuonna 1933.
Eino Railo noin vuonna 1933.
Henkilötiedot
Syntynyt23. tammikuuta 1884
Taivalkoski
Kuollut2. joulukuuta 1948 (64 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija, kirjallisuudentutkija, kirjallisuusarvostelija, kustantaja, toimitusjohtaja
Puoliso Eva Elisabeth Ekholm
Kirjailija
SalanimiOsmo Iisalo, Argus, E. R., Pohjalainen, Sissi
Tuotannon kielisuomi, englanti
Aikakausi 1914–1948
Esikoisteos Murhisaari: taru rajavainojen ajoilta
Pääteokset Haamulinna: aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta, väitöskirja
Palkinnot

Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1934 ja 1935

Muuta tietoa

Helsingin yliopiston dosentti vuodesta 1927
professorin arvo 1948

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Kustaa (Gustaf) Eino Railo (sukunimi vuoteen 1903 Nyman; 23. tammikuuta 1884 Taivalkoski – 2. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija, kirjallisuusarvostelija ja kustantaja. Railo julkaisi kirjoituksiaan ainakin nimimerkeillä Osmo Iisalo, Sissi ja Argus.[1]

Henkilöhistoria

Railon vanhemmat olivat Taivalkosken kappalainen, pastori Gustaf Edward Nyman (1848–1892) ja Anna Helander.[2] Perhe muutti Taivalkoskelta Suomussalmelle vuoden kuluttua Railon syntymästä. Hän kävi talvet koulua Oulussa ja vietti kesät Pudasjärvellä. Railo kirjoitti ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta vuonna 1904. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1907 ja filosofian tohtoriksi 1925. Hän toimi yliopiston kirjallisuuden historian dosenttina vuodet 1924–1948. Railon väitöskirja Haamulinna (1925) käsitteli englantilaista kauhuromanttista kirjallisuutta.[1]

Railo toimi aluksi lehtialalla Lahden Lehden päätoimittajana ja sitten toimitussihteerinä Helsingin Sanomissa vuodesta 1908 vuoteen 1914 saakka. Railo oli Oy Uuden Päivän toimitusjohtajana, johtokunnan jäsenenä ja viikkokronikoitsijana 1917–1918, Oy Uuden Suomen johtokunnan jäsenenä 1919—1931 ja Kauppalehtiosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1924 alkaen. Hän oli Kustannus Oy Kirjan toimitusjohtajana ja kirjallisena johtajana 1914–1931 ja sen jälkeen WSOY:n palveluksessa 1931–1937. Railo oli sitten 1937–1939 Uuden Suomen kirjallisuustoimittajana ja 1941–1948 Kauppalehden kirjallisuusarvostelijana. Hän sai professorin arvonimen 1948.[1]

Railo julkaisi tutkimuksia muun muassa Englannin kauhuromantiikasta (väitöskirja Haamulinna, 1925) sekä kirjailija Kyösti Wilkunasta. Hän julkaisi kuusiosaisen Yleisen kirjallisuuden historia -teoksen 1933–1937.[1] Hän oli mukana perustamassa Kirjallisuudentutkijain Seuraa vuonna 1927 ja toimi seuran puheenjohtajana 1935–1936. Railo oli kirjailijoiden sananvapausjärjestön Suomen PENin puheenjohtaja vuosina 1934–1936[3] ja Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja 1934–1938. Railo julkaisi vuonna 1944 kirjan Uusi Päivä -lehdestä, johon hän oli vuosina 1917–1918 kirjoittanut pakinoita nimimerkillä Sissi.lähde?

Railo oli paikalla, kun kirjailija Algoth Untolaa (Maiju Lassila) lähdettiin viemään 21. toukokuuta 1918 yhdessä muiden punavankien kanssa laivalla Helsingin kauppatorin rannasta Santahaminaan teloitettavaksi. Laivamatkalla Untola joutui mereen ja hänet ammuttiin, tosin kuolemasta on esitetty erilaisia teorioita. Railo oli toiminut Untolan kirjojen kustantajana.[4]

Railon puoliso oli Eva Elisabeth Ekholm. Heidän pojastaan Juhani Eljas Railosta (s. 1920) tuli kirurgiaan erikoistunut lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka avioitui arkkitehti Rafael Blomstedtin tyttären Brita Maria Charlotta Blomstedtin (s. 1921) kanssa.[5]

Kirjallinen tuotanto

Railo julkaisia teoksia sekä omalla nimellään että nimimerkeillä ja oli myös suomentaja.[6]

Teokset

Omalla nimellä
  • Kynällä ja kiväärillä: ”sissin” pakinoita itsenäisyys- ja vapaustaistelumme ajalta. WSOY 1918
  • Haamulinna: aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta, väitöskirja. Helsinki 1925, ilmestynyt englanniksi nimellä The haunted castle: a study of the elements of English romanticism. E. P. Dutton, New York 1927, Gordon Press, New York 1974
  • Kyösti Wilkuna ylioppilaana: lehti kirjailijan elämäkerrasta. Kirja, Helsinki 1927
  • Kyösti Wilkuna ihmisenä, kirjailijana, itsenäisyysmiehenä I–II. Kirja, Helsinki 1930
  • Mennyt kesä, muistelmateos. WSOY 1932
  • John Milton: Kadotettu paratiisi: runoelma, suomentanut Yrjö Jylhä; elämäkerran ja selitykset kirj. Eino Railo. WSOY 1933, 3. p. WSOY 2000
  • Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, sarjassa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. WSOY 1933
  • Silkkihuivi ja virsikirja: romaani. WSOY 1933, 4. p. 1949
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Ensimmäinen osa: Itämaat-Antiikin kansat: Varhaiskristillinen kirjallisuus. WSOY 1933
  • Havuseppele: romaani. WSOY 1934, 5. p. 1946
  • Suomen kansan eläinkirja: kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä, kansansaduista sommitellut Eino Railo. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Toinen osa: Keskiaika-Varhaisrenessanssi. WSOY 1934
  • Kuin uni ja varjo: romaani. WSOY 1935, p. 1936
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Kolmas osa: Renessanssi ja barokki. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Neljäs osa: Ranskalainen klassillisuus, valistuksen aika ja varhaisromantiikka. WSOY 1934
  • Koti virran rannalla I–III: romaani. WSOY 1937, yksiosainen tekijän lyhentämä versio WSOY 1945
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Viides osa: Valtaromantiikka. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia: Kuudes osa: Realismi ja naturalismi, uusin aika. WSOY 1934
  • Kesäinen kylämaisema. Oulu 1939
  • Kevätsade: romaani. WSOY 1939
  • Puhe Oulun lyseon toverikunnan 50-vuotisjuhlassa Oulussa 11.12.1938. Oulun lyseo, Oulu 1939
  • Elämänpuu: romaani vanhoista inhimillisistä ja epäinhimillisistä asioista. WSOY 1940
  • Kuninkaantytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa. WSOY 1941
  • Pyhiinvaeltaja: kuvia ja kuvitelmia Aunuksesta ja Vienan-Karjalasta. WSOY 1942
  • Salamahyökkäys Itä-Karjalaan. Helsinki 1942
  • Itsenäisyyslehti Uusi päivä 1917–1918: vaiheet – sisällys – merkitys. Uuden päivän rahasto, Helsinki 1944
  • Valittu kansa ja luvattu maa: kertomus suomalaisista. WSOY 1944
  • Kuolemattomuuden puutarha eli runouden uskonto. WSOY 1945
  • Laulamaton tuska: kertomus. WSOY 1948
Nimimerkillä Osmo Iisalo
  • Murhisaari: taru rajavainojen ajoilta. Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki 1914
  • Pyhiinvaeltaja: kuvitelmia Karjalasta. Kirja, Helsinki 1915
  • Vorna. WSOY 1916
  • Soljalan emäntä. WSOY 1919
  • Ontrein tarinoita. WSOY 1920
  • Kolme miestä matkalla: kertomus Juhanin, Tuomaan ja Simeonin pikaretkestä pyramiideille. Kirja, Helsinki 1921
  • Suomen kansan eläinkirja: kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä, kansansaduista sommitellut Osmo Iisalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia n:o 167. Kirja, Helsinki 1921
  • Suomalaisia legendoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia n:o 169. Kirja, Helsinki 1923
Nimimerkillä Pohjalainen
  • Työmiehen isänmaa ja mitä se häneltä nykyhetkellä vaatii: vakavia sanoja Suomen työväelle, kirj. Pohjalainen. Kansan ystävät, Helsinki 1917
Nimimerkillä Sissi
  • De bildade klassernas uppgift och plikter under nuvarande förhållanden af Sissi. Stockholm 1902
  • Presidentin vaali Suomelassa, kirjoittanut Sissi. Uuden Suomen turvaamiskomitea, Helsinki 1918

Suomennoksia

  • Hermann Hesse: Alppien poika: romaani. 1. p. nimellä Peter Camenzind WSOY 1908, 2. p. WSOY 1947, 3. p. WSOY 1979

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d 50-vuotias. Tri Eino Railo, Helsingin Sanomat, 23.1.1934, nro 21, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ Nyman Gustaf Edvard. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  3. ↑ Suomen Penin historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Kurikka, Kaisa: Algot Untola ja kirjoittava kone, s. 15–17. Turku: Eetos, 2013. ISBN 978-952-67966-1-1 Teoksen verkkoversio Viitattu 23.1.2024.
  5. ↑ Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 511. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  6. ↑ Hakala, Päivi: Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta: 2. Kirjailijat ja teokset 2005. Päivi Weiste. Arkistoitu 20.2.2008. Viitattu 20.1.2008.

Aiheesta muualla