Eino Uusitalo

Nykyään Eino Uusitalo:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien Eino Uusitalo on herättänyt keskusteluja, kiistoja ja pohdiskeluja eri alueilla ja sektoreilla. Sen vaikutus ei rajoitu vain sosiaaliseen ulottuvuuteen, vaan se on myös aiheuttanut poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen tason vaikutuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Eino Uusitalo:n eri puolia ja ulottuvuuksia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykyiseen todellisuutemme. Syventämällä sen eri puolia yritämme ymmärtää kokonaisvaltaisesti sen merkitystä ja roolia nyky-yhteiskunnassa.

Tämä artikkeli käsittelee poliitikkoa. Yritysjohtaja ja teollisuusneuvos Eino Uusitalosta on eri artikkeli.
Eino Uusitalo
Uusitalo vuonna 1959
Uusitalo vuonna 1959
Pääministerin sijainen
Koiviston II hallitus
26.5.1979–18.2.1982
Edeltäjä Johannes Virolainen
Seuraaja Ahti Pekkala
Suomen sisäasiainministeri
Karjalaisen II hallitus
28.5.1971–28.10.1971
Miettusen III hallitus
29.9.1976–14.5.1977
Sorsan II hallitus
15.5.1977–25.5.1979
Koiviston II hallitus
26.5.1979–18.2.1982
Edeltäjä Artturi Jämsén
Paavo Tiilikainen
Seuraaja Heikki Tuominen
Matti Ahde
Kansanedustaja
13.9.1955–25.3.1983
Ryhmä/puolue Keskustan eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Vaasan läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt1. joulukuuta 1924
Soini
Kuollut19. maaliskuuta 2015 (90 vuotta)
Ähtäri
Arvonimiministeri (1982)
Puoliso Irma Helena Lehtola
Tiedot
Puolue Suomen Keskusta
Koulutus agrologi (1949)

Eino Oskari Uusitalo (1. joulukuuta 1924 Soini – 19. maaliskuuta 2015[1] Ähtäri) oli suomalainen keskustalainen poliitikko, koulutukseltaan agrologi. Hän toimi pääministerin sijaisena Urho Kekkosen sairastuttua ja pääministeri Mauno Koiviston hoitaessa presidentin tehtäviä 1981–1982.

Nuoruus

Uusitalo syntyi maanviljelijäperheen lapsena Soinissa, jossa hän kävi kansakoulun. Uusitalo osallistui jatkosotaan Karjalankannaksella. Sodan jälkeen hän kävi maamieskoulun ja pienviljelysneuvojaopiston ja valmistui agrologiksi 1949. Ennen eduskuntaan valitsemistaan hän toimi maanviljelijänä ja Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran maatalousneuvojana Lehtimäen, Soinin ja Töysän kunnissa.[2]

Poliittinen ura

Eino Uusitalo oli Maalaisliiton (vuodesta 1965 Keskustapuolueen) kansanedustajana Vaasan vaalipiiristä 1955–1983. Hän toimi sisäasiainministerinä 1971 (Karjalainen II) sekä vuosina 1976–1982 (Miettunen III, Sorsa II, Koivisto II).

Koiviston II hallituksessa 1979–1982 hän oli myös pääministerin sijainen. Presidentti Urho Kekkosen jäätyä sairauslomalle syksyllä 1981 pääministeri Mauno Koivisto tuli hoitamaan presidentin tehtäviä ja Eino Uusitalo toimi pääministerin sijaisena helmikuuhun 1982. Tässä asemassa Uusitalo isännöi Finlandia-talossa järjestettyä vuoden 1981 itsenäisyyspäivän vastaanottoa.[3]

Uusitalo oli presidentin valitsijamiehenä viisi kertaa (1956, 1962, 1968, 1978, 1982).

Vuoden 1982 presidentinvaalissa Uusitalo toimi pääministerin tehtäviä hoitavana puheenjohtajana eduskunnan suuressa salissa pidetyssä varsinaisessa vaalitoimituksessa, joskin äänten julkilukijana toimi ääntenlaskijoina toimineiden puolueiden puheenjohtajien keskuudestaan valitsema kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suominenlähde?.

Presidentin astuttua toimeensa Uusitalo palasi rivikansanedustajaksi. Seuraavissa vaaleissa keväällä 1983 hän ei enää asettunut ehdolle.

Ollessaan Keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo esitti vuonna 1974 Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta.[4] Myöhemmin hän perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Hän osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.[5]

Yksityiselämä

Uusitalo syntyi Soinissa, mutta asui ja vaikutti sittemmin pitkään Lehtimäellä muun muassa kunnanhallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana. Lehtimäeltä Soiniin johtava seututie 697, jonka varrella hänen kotinsakin sijaitsi, on hänen kunniakseen nimetty Eino Uusitalontieksi[6].

Uusitalo oli naimisissa Irma Helena Lehtolan kanssa vuodesta 1947. Pariskunnalla oli neljä lasta.

Lähteet

  1. ↑ Ministeri Eino Uusitalo kuollut Pohjalainen.fi. 20.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
  2. ↑ Eino Uusitalo Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. ↑ Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottojen historiaa 26.11.2013. Tasavallan presidentin kanslia. Arkistoitu 15.4.2018. Viitattu 20.3.2015.
  4. ↑ Mitä Missä Milloin 1976, s. 24. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1975. ISBN 951-1-02085-4
  5. ↑ Turun Sanomat 30.11.1999.
  6. ↑ Eino Uusitalontie, Alajärvi Google Maps. Viitattu 23.2.2022.

Kirjallisuutta

  • Uusitalo, Eino: Jälkipeli: Henkilöitä ja tapahtumia Kekkosen kaudella. Helsinki: Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2439-7

Aiheesta muualla


Edeltäjä:
Artturi Jämsén
Paavo Tiilikainen 		Suomen sisäasiainministeri
1971
1976−1982 		Seuraaja:
Heikki Tuominen
Matti Ahde
Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajat
Vaasan läänin vaalipiirin kansanedustajat