Elmar Kivistik

Tänään aiomme sukeltaa Elmar Kivistik:n kiehtovaan maailmaan. Muinaisista ajoista lähtien Elmar Kivistik on ollut juonittelun, jännityksen ja keskustelun lähde. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen merkityksestä historiassa tai sen vaikutuksesta nykymaailmaan, Elmar Kivistik on aina ollut näkyvällä paikalla ihmisten mielissä ja sydämissä. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Elmar Kivistik:n tärkeyttä ja merkitystä, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja syitä, miksi Elmar Kivistik herättää edelleen kiinnostusta ja intohimoa nykyään. Valmistaudu siis uppoutumaan kiehtovaan matkaan Elmar Kivistik:n historian, kulttuurin ja merkityksen kautta nykymaailmassa.

Elmar Kivistik
Henkilötiedot
Syntynyt13. marraskuuta 1905
Elistvere, Tartumaa, Liivinmaan kuvernementti
Kuollut7. joulukuuta 1973 (68 vuotta)
Tabivere, Jõgevamaa, Neuvosto-Viro
Kansalaisuus Viro
Uran tiedot
Laji ammunta
Kilpauran kesto 1932–1939
Mitalit
Maa:  Viro
Ammunta
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Helsinki 1937 300 m vapaakivääri (asennot)
Kultaa Kultaa Helsinki 1937 300 m vapaakivääri, (polvi)
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1937 300 m vapaakivääri, (makuu)
Pronssia Pronssia Helsinki 1937 300 m vapaakivääri, (pysty)
Pronssia Pronssia 1939 Luzern 300 m vapaakivääri, (polvi)
Viron vapaakiväärijoukkue Luzernin vuoden 1939 MM-kilpailuissa. Voittajajoukkue kuvassa palanneena takaisin Viroon, jossa heille järjestettiin heinäkuussa 1939 juhlat Kadrioru staadionilla Tallinnassa. Ampujien edessä Argentiina-pokaali, jonka he saivat haltuunsa seuraaviin MM-kisoihin asti. Joukkueen jäsenet vasemmalta: joukkueen johtaja Otto Sternbeck, August Liivik, Elmar Kivistik, Harald Kivioja, Kaarel Kübar ja Gustav Lokotar.

Elmar Kivistik (13. marraskuuta 1905 Elistvere, Tartumaa, Liivinmaan kuvernementti – 7. joulukuuta 1973 Tabivere, Jõgevamaa, Neuvosto-Viro) oli virolainen ampuja, joka on parhaiten MM-kisoissa menestynyt virolaisampuja kautta aikain. Hänen pääaseensa oli vapaakivääri, jolla ei hänen kilpailu-uransa aikaan ammuttu Berliinin olympialaisissa. Kivistik aloitti ampumisharjoittelun vuonna 1932. Hän kuului sen jälkeen vuosina 1934–1939 Viron ampumamaajoukkueeseen. Hän sai kaikkiaan 17 MM-mitalia vuosina 1935–1939 henkilökohtaisissa ja joukkuekilpailuissa. Niistä oli 12 kultaa, kaksi hopeaa ja kolmea pronssia.[1]

Mitalit MM-kisoissa

Henkilökohtainen kilpailu

[2]

Kultaa
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki)
Hopeaa
  • 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki)
Pronssia
  • 300 m vapaakivääri, pysty (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, polvi (1939 Luzern)

Joukkuekilpailu

[1]

Kultaa
  • 50 m pienoiskivääri, polvi (1935 Rooma)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, makuu (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, polvi (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, pysty (1937 Helsinki)
  • 50 m pienoiskivääri, polvi (1937 Helsinki)
  • 50 m pienoiskivääri, pysty (1937 Helsinki)
  • 300 m vapaakivääri, asennot (1939 Luzern)
  • 50 m pienoiskivääri, makuu (1939 Luzern)
  • 50 m pienoiskivääri, polvi (1939 Luzern)
Hopeaa
Pronssia

Ennätykset ja tunnustukset

Vuosina 1933–39 hän voitti Viron mestaruuden viisi kertaa henkilökohtaisissa ja viisi joukkueissa.[1] Henkilökohtaiset ennätykset:

  • 1124 pistettä vapaakivääri 3 x 40 laukausta, asennot (1937),
  • 381 pistettä vapaakivääri 40 laukausta, polvi (1937),
  • 557 pistettä 3 × 20 laukausta, sotilaskivääri (1936),
  • 399 pistettä pienoiskivääri 40 laukausta, makuu (1936),
  • 277 pistettä sotilaspistooli 30 laukausta (1939).

Hän sai vuoden 1935 urheilusuorituksistaan palkinnon Viron vuoden parhaasta urheilusuorituksesta. Vuonna 1938 hänelle myönnettiin Maanpuolustusjärjestö Kaitseliitin Valkoisen Ristin III luokan ansiomerkki.[1]

Urheilu-uran ulkopuolinen elämä

Kivistik toimi aliupseerikoulun opettajana ja sai kersantin arvon vuonna 1939. Toisen maailmansodan jälkeen ja neuvostovallan vakiinnuttua hänet pidätettiin, ja hän joutui vuonna 1949 Irkutskin alueen vankileirille. Vankeudesta vapauduttuaan hän työskenteli Saadjärven kolhoosilla Tartumaalla.[1]

Viron uuden itsenäisyyden aikaan hänen kunniakseen pystytettiin 13. marraskuuta 1996 muistomerkki Äksin hautausmaalla. Vuodesta 2005 Kivistikin kunniaksi on järjestetty hänelle nimetty ampumakilpailu.[1]

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f Elmar Kivistik ESBL. Viitattu 10.11.2022 (viroksi).
  2. ↑ Athlete: Elmar KIVISTIK issf-sports.org. Viitattu 10.11.2022 (englanniksi).