Liivinmaan kuvernementti

Nykyään Liivinmaan kuvernementti on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sekä akateemisella alalla että työelämässä Liivinmaan kuvernementti on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen, koska sillä on monia vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Liivinmaan kuvernementti on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi sen vaikutuksesta talouteen politiikkaan ja kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Liivinmaan kuvernementti:n eri puolia ja analysoimme sen merkitystä eri yhteyksissä. Liivinmaan kuvernementti herättää edelleen suurta kiinnostusta ja kiistaa sen alkuperästä tulevaisuuden näkymiin, joten on tärkeää syventää ymmärrystämme, jotta voimme vastata sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin tehokkaasti.

Liivinmaan kuvernementti
Лифляндская губерния (ven.)
Vidzemes guberņa (lat.)
Liivimaa kubermang (vir.)
Livländisches Gouvernement (saks.)
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Liivinmaa Venäjän kartalla vuonna 1914.
Liivinmaa Venäjän kartalla vuonna 1914.
Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu 1721
Lakkautettu 1918 (Brest-Litovskin rauhassa)
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Riika
Väkiluku (1897) 1 299 365
Kielet latvia, viro, venäjä, saksa

Liivinmaan kuvernementti (ven. Лифля́ндская губе́рния, Lifljandskaja gubernija, saks. Gouvernement Livland, vir. Liivimaa kubermang, latv. Vidzemes guberņa) oli vuosina 1721–1917 Venäjän keisarikunnan hallintoalue (kuvernementti), joka käsitti nykyisen Etelä-Viron sekä Pohjois- ja Keski-Latvian.[1] Liivinmaan kuvernementti oli yksi Venäjän kolmesta Itämerenmaakunnasta.

Ennen suurta Pohjan sotaa Liivinmaan alue jakautui Ruotsin (Liivinmaan kuvernementti) ja Puolan (Puolan Liivinmaa) kesken. Suuressa Pohjan sodassa Ruotsi ja Puola menettivät alueen Venäjälle jo vuonna 1710, mutta alueen hallinnan siirtyminen vahvistettiin vasta vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Ruotsin hallintojärjestelmä jäi alueella voimaan, samoin baltiansaksalaisen aateliston erioikeudet ja luterilaisuus. Venäläistämiskausi alkoi 1880-luvulla, jolloin venäjän kieli julistettiin ainoaksi viralliseksi kieleksi ja maalaisväestöä koetettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon.

Kuvernementin pääkaupunki oli Riika, ja kuvernementin nimi oli aluksi Riian kuvernementti vuosina 1712–1796. Tarton kihlakunta kuului Pietarin kuvernementin alaisuuteen vuosina 1713–1722, ennen kuin se liitettiin Liivinmaan kuvernementtiin.

Liivinmaan kuvernementin kihlakuntajako 1913.
Liivinmaan kuvernementin kartta (n. 1820).

Liivinmaan kuvermenentti käsitti yhdeksän kihlakuntaa (vir. kihelkond, latv. draudze, saks. Kirchspiel) eli ujestia. Kihlakunnista ja niiden hallintokeskuksista venäjän kielessä käytetyt nimet perustuivat näiden saksankielisiin paikannimiin. Edellä olevassa luettelossa on käytetty kaupunkien nykyisiä nimiä. Suluissa ovat kihlakuntien hallintokeskukset:[2][3][1]

Liivinmaan kuvernementin kihlakunnat 1897[2]
Kihlakunta Hallintokeskus
Cēsisin kihlakunta Cēsis
Pärnun kihlakunta Pärnu
Riian kihlakunta Riika
Saarenmaan kihlakunta Kuressaare
Tarton kihlakunta Tartto
Valgan kihlakunta Valga
Valmieran kihlakunta Valmiera
Viljandin kihlakunta Viljandi
Võrun kihlakunta Võru

Liivinmaan kuvernementin pohjoisosat yhdistettiin kansallisin perustein Vironmaan kuvernementtiin 12. huhtikuuta 1917, ja alueen nimeksi tuli Viron autonominen kuvernementti. Alue julistautui itsenäiseksi 23. päivänä helmikuuta 1918.

Lähteet

  1. ↑ a b Lifljandskaja gubernija (Лифляндская губерния) (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907.. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)
  2. ↑ a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)
  3. ↑ demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 13.6.2024. (venäjäksi)

Aiheesta muualla