Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Saratovin kuvernementti:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on ollut kiinnostuksen ja analyysin kohteena vuosien ajan, ja tänään aiomme tutkia sen eri ulottuvuuksia ja näkökohtia. Saratovin kuvernementti on jättänyt lähtemättömän jäljen elämäämme yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan popkulttuuriin. Tämän artikkelin avulla toivomme valaisevamme tätä aihetta ja tarjoavamme laajemman ja syvemmän käsityksen siitä, mitä Saratovin kuvernementti tarkoittaa meille. Valmistaudu uppoutumaan matkaan, joka lupaa yllätyksiä, pohdintoja ja uutta tietoa Saratovin kuvernementti:stä.
Saratovin kuvernementti Саратовскаяая губерния |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Vaakuna |
|
![]() Saratovin kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
Valtio |
![]() |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Saratov |
– suurin kaupunki | Saratov (137 147 as., vuonna 1897)[1] |
Pinta-ala (74 244,8 neliövirstaa (1897)[1]) | 84 495,2 km² |
Väkiluku (1897) | 2 405 829 |
Saratovin kuvernementti (ven. Сара́товская губе́рния, Saratovskaja gubernija) oli vuosina 1780-1928 Venäjän keisarikunnan ja Venäjän SFNT:n hallintoalue. Kuvernementtiä ympäröivät Simbirskin, Samaran, Astrakanin, Voronežin, Tambovin ja Penzan kuvernementit sekä Donin kasakoiden alue.
Kuvernementin pääkaupunki oli Saratov ja pinta-ala oli 74 244,8 neliövirstaa eli noin 84 492 km². Vuonna 1914 kuvernementti jakautui kymmeneen kihlakuntaan eli ujestiin, joiden keskukset olivat Balašov, Volsk, Kamšin, Kuznetsk, Petrovsk, Saratov, Serdobsk, Hvalynsk ja Tsaritsyn. [1]
Vuonna 1897 kuvernementissä asui 2 405 829 asukasta. Kielelliseltä jakaumaltaan heistä 76,7 % oli venäjänkielisiä, 6,9 % saksankielisiä, 5,1 % mordvalaisia, 3,9 % tataareja ja 0,6 % tšuvasseja.[2]
Väestöstä 89 % oli ortodokseja, 5,6 % protestantteja, 3,9 % muslimeja ja 1,4 % katolilaisia.