Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Grodnon kuvernementti-aiheeseen ja tutkia sen kaikkia puolia. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Grodnon kuvernementti on ollut keskustelun ja tutkimuksen kohteena eri tieteenaloilla. Kautta historian Grodnon kuvernementti on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten elämässä, sillä se on vaikuttanut tapaan, jolla he ajattelevat, toimivat ja suhtautuvat ympäristöönsä. Tässä artikkelissa tarkastelemme Grodnon kuvernementti:n eri näkökulmia ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tutkimme sen merkitystä tänään ja sen ennustetta tulevaisuuteen. Valmistaudu astumaan Grodnon kuvernementti:n jännittävään maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota.
Grodnon kuvernementti Гродненская губерния |
|
---|---|
![]() |
|
![]() Vaakuna |
|
![]() Grodnon kuvernementti Venäjän keisarikunnan kartalla 1914. |
|
Valtio |
![]() |
Perustettu | 1795 |
Lakkautettu | 1915 |
Hallinto | |
– hallinnollinen keskus | Grodno (Hrodna) |
Pinta-ala (33 900,8 neliövirstaa[1]) | 38 581,2 km² |
Väkiluku (1897) ([1]) | 1 603 409 |
Kielet | valkovenäjä, puola, jiddiš, venäjä |
Grodnon kuvernementti (ven. Гро́дненская губе́рния, Grodnenskaja gubernija) eli Hrodnan kuvernementti oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1795–1915. Se käsitti alueen, joka nykyisin muodostaa Valko-Venäjän Brestin, Hrodnan alueiden länsiosat ja suuren osan Puolan Podlasian voivodikunnasta.
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Grodnon kuvernementin asukasluku oli 1 603 409 henkeä ja pinta-ala 33 900,8 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 38 581,2 neliökilometriä. Väestöstä 84,1 prosenttia (1 348 818 as.) asui maaseudulla ja 15,9 prosenttia (254 591 as.) kaupungeissa.[1][2]
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd), joiden määrä oli esimerkiksi vuonna 1897 yhdeksän. Kuvernementinkaupunki oli vuodesta 1801 lähtien Grodno (Hrodna) (46 919 as.). Myös Slonim oli ollut muutaman vuoden kuvernementtiä vastaavan käskynhaltijakunnan (наместничество) hallintokeskus. Myös kihlakuntakaupungit Belostok (Białystok, 66 032 as.) ja Brest (Brest-Litovsk, 46 568 as.) olivat merkittäviä. [1][3]
Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) |
Asukasluku | Hallintokeskus |
---|---|---|---|
Grodnon kihlakunta | 3 747,2 | 204 854 | Grodno (Hrodna, 46 919 as.) |
Brestin kihlakunta | 2 551,8 | 218 432 | Brest-Litovsk (Brest, 46 568 as.) |
Belostokin kihlakunta | 2 551,8 | 171 864 | Belostok (Białystok, 66 032 as.) |
Belskin kihlakunta | 3 130,1 | 164 441 | Belsk (Bielsk Podlaski, 7 464 as.) |
Volkovyskin kihlakunta | 3 351,4 | 148 721 | Volkovysk (Vaukavysk, 10 323 as.) |
Kobrinin kihlakunta | 4 620,2 | 184 453 | Kobrin (Kobryn, 10 408 as.) |
Pružanyn kihlakunta | 3 659,4 | 139 074 | Pružany (7 633 as.) |
Slonimin kihlakunta | 6 261,1 | 226 274 | Slonim (15 863 as.) |
Sokółkan kihlakunta | 2 290,6 | 110 545 | Sokolka (Sokółka, 7 598 as.) |
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: valkovenäläiset 44,0%, ukrainalaiset 22,6%, juutalaiset 17,4%, puolalaiset 10,1%, (iso)venäläiset 4,6%, saksalaiset 0,6%, liettualaiset ja samogiitit 0,2%, tataarit 0,2% ja muut 0,3%.[2]