Tässä artikkelissa lähestymme Venäläiset-aihetta eri näkökulmista, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä asiasta. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä, sen merkitystä tänään ja mahdollisia seurauksia tulevaisuuteen. Tutustumme sen vaikutuksiin eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin, mukaan lukien politiikka ja talous. Lisäksi analysoimme Venäläiset:een liittyviä asiantuntijoiden mielipiteitä ja ihmisten kokemuksia valottaaksemme sen monia puolia ja vähemmän tunnettuja puolia. Viime kädessä tämä artikkeli on täydellinen opas niille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään perusteellisesti Venäläiset:n ja kaikki sen vaikutukset.
Venäläiset русские/russkije |
|
---|---|
Väkiluku | 135 miljoonaa |
Asuinalueet |
![]() 15 600 |
Kielet | venäjä |
Uskonnot | ortodoksinen kristinusko |
Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.
Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.
Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.
Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.
Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |